NetPaper - Kirkkosanomat - 26.2.2008 2/2008

<body> <div style="width: 500px;"> <h1>Kirkkosanomat - 26.2.2008 2/2008 s. 2</h1> <p> <strong>2.2.200</strong><br /> Kansalaisten yhdenvertaisuus<br /> <br /> <small>Asiat tärkeysjärjestykseen</small><br /> <br /> ämän vuoden Yhteisvastuukeräys haastaa toimimaan kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun puolesta. Erityisesti keräys tuo esiin työelämän ja kehitysvammaisten työllistymisen. Työn pitäisi olla yksi kansalaisten perusoikeuksista, mutta näin ei monen kohdalla ole. Suomalainenkin yhteiskunta on vielä kovin kaukana kansalaisten yhdenvertaisessa kohtelusta. Muistaakseni Kehitysvammaliitto nosti kymmenkunta vuotta sitten visioksi mahdollisuuksien tasaarvon. Sillä tarkoitettiin esimerkiksi sitä, että kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus kulkea kaupungilla, asioida virastoissa, posteissa ja pankeissa jne. sekä voida omalla työllään elättää itsensä. Paljon on saatu aikaan, mutta tasa-arvoiset mahdollisuudet yhteiskunnassa toimimiseen ovat monessa kohdin saavuttamatta. On hyvä, että Yhteisvastuukeräys muistuttaa tänä vuonna meitä perustuslaillisista oikeuksista ja että toimitaan noiden oikeuksien toteuttamiseksi. Todella haastavaksi ihmisten yhdenvertaisuus tulee, kun näkökulmaksi otetaan koko maapallo. Yhteisvastuukeräyksen kansainvälinen kohdemaa on Liberia, jonka pintaala on kolmannes Suomen pintaalasta ja väkiluku 3,4 miljoonaa. Köyhyydessä elävien (= alle 1 USD/päivä) osuus Liberiassa on 76,2 prosenttia, Suomessa 0 prosenttia. Ilman puhdasta vettä Liberiassa elää 61 prosenttia väestöstä, Suomessakin aika-ajoin jotkut, mutta yleensä kaikilla on puhdasta vettä jopa auton pesuun ja nurmikon kasteluun. Odotettavissa oleva elinikä Liberiassa on 42,5 vuotta ja Suomessa 78,7 vuotta. Luvut pistävät miettimään, että onko ihmisten yhdenvertaisuus ollenkaan saavutettavissa, työtä ainakin vielä on paljon. Samalla lukujen äärellä joutuu muistamaan sen, että se mitä meillä on ei syvimmältään ole meidän, vaan Jumalan. Paastonaika haastaa meidät seuraamaan ristin tiellä ihmisen puolesta itsensä uhraavaa Kristusta. Toivottavasti kristityt ja Kristuksen kirkko oppivat Häneltä, että tässä maailmassa ei ole tarpeen puolustella omaa asemaa, omia mielipiteitä tai oppeja, vaan saa toimia luomakunnan elämän hyväksi. Hyvää paastonaikaa.<br /> <br /> irjailija Oscar Wilde (1854-1900) kirjoitti vankilasta käsin omaelämänkerrallisen kirjeen De profundis (Syvyydestä). Siinä maineensa ja terveytensä menettänyt, vararikon kärsinyt ihmisraunio tekee tiliä elämästään ja niistä tapahtumista, jotka johtivat hänet siihen pisteeseen, missä hän nyt oli. Hän pohtii, miksi asiat menivät niin kuin ne menivät ja olisiko jotain voinut tehdä toisin. Hänen maineensa oli mennyt. Ihmiset, jotka aiemmin olivat kiitelleet, ihailleet ja arvostaneet häntä, käänsivät hänelle selkänsä ja osoittivat häntä kohtaan avointa halveksuntaa. Wilde vietti vankilassa kaksi vuotta, eikä hän koskaan toipunut koettelemuksestaan. Silti hän löysi tuosta ajasta paljon hyvääkin. Vasta vankilassa hän oppi näkemään, mikä elämässä oli tärkeintä. Hän oppi arvostamaan asioita aivan uudella tavalla. Ei hän kaivannut takaisin seurapiirielämän tylsille teekutsuille. Hän kaipasi vapautta, perhettään ja läheisiä ystäviään.<br /> <br /> <small>Raino Salmijärvi Raino Salmijärvi</small><br /> <br /> </p> <h2>Voisikohan asioita nähdä paastonaikana uudessa valossa?</h2> <p> ”Minä olen köyhä, Sinä olet rikas. Sinä olet tullut tänne köyhiä armahtamaan. Minä olen syntinen, sinä olet vanhurskas. Minussa asuu synnin sairaus, mutta sinussa vanhurskauden täysi aarre. Siksi pysyn luonasi. Sinulle ei minun tarvitse mitään antaa, sinulta minä saan ottaa.” Martti Lutherin rukouskirjasta Sytytä Sydämemme<br /> <br /> Tarvitsemme elämässämme tällaisia pysähtymisen ja arvioinnin hetkiä. Mo- mään sitä. ni vetäytyy luonnon rauhaan ja hiljaisuuteen. Itsearvioinnin tuloksena ajaudumme syviin Vasta siellä, kaukana maailman melusta, on vesiin huomaamaan oman kelvottomuutemme mahdollisuus kuunnella omaa sisintään. Kuun- ja riittämättömyytemme. Mutta itsesääliin ja nella Jumalan ääntä omassatunnossa. omaan huonommuudentuntoon ei ole tarkoitus Paastonaika, jota parhaillaan vietämme, tar- jäädä rypemään. Paaston varsinaisena tähtäysjoaa mahdollisuuden pysähpisteenä on kristikunnan suuri tymiseen. Sen aikana voimjuhla, pääsiäinen. Paasto ja itme arvioida elämäämme setutkiskelu ovat valmistautuItsesääliin ja ja suhdettamme Jumalaan. mista tähän suureen juhlaan. Olemmeko eläneet Hänen huonommuudentuntoon Jos itsetutkiskelu johtaa syviin tahtonsa mukaan? Olemmevesiin toteamaan oman huoei ole tarkoitus jäädä nommuutemme ja syntisyyko rakastaneet Häntä yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin temme Jumalan edessä, muisrypemään. itseä? Tämän tarkastelun vatuttaa pääsiäisen ilosanoma arlossa, joutuu jokainen myönmosta ja anteeksiannosta, joka tämään, ettemme ole eläneet kuuluu jokaiselle. Kristuksen oikein. Tiedämme kyllä, mikä on Jumalan tah- tähden Jumala armahtaa meitä ja antaa kaikki to, mutta emme kykene elämässämme täyttä- meidän syntimme anteeksi.<br /> <br /> <small>Laura Koukkari Keski-Porin seurakuntapastori</small><br /> <br /> <strong>i k k u n a p e n k k i</strong><br /> Raino Salmijärvi<br /> <br /> aksi oravaa lähestyy lintujen ruokintaautomaattia. Se on aivan täynnä. Evästä riittää sekä kurreille että linnuille moneksi päiväksi. Molemmat oravat mahtuisivat automaatin suuaukolle sievästi vierekkäin. Ennen kuin pörröhännät pääsevät perille, ne alkavat tapella. Ketterämpi suoriutuu painimatsista voittajana. Miten ylpeänä se nyt katseleekaan rotevampaa herkullisen pähkinämurskan seasta! Häviäjä siirtyy puun alle. Se saa tyytyä napsimaan siemeniä, jotka putoilevat automaatista voittajan ahmiessa pähkinöitä. Kuinka epäoikeudenmukainen onkaan eläinten maailma. Vahvin vie parhaat palat. Ihminen sitä vastoin osaa ajatella, että hyvää riittäisi kaikille. Vai osaako? Katsellessani oravia huomaan tilanteen näyttävän kovin tutulta. Liian usein häviäjä saa ne murut, jotka eivät kelpaa muille.<br /> <br /> <small>Ohjeita oraville</small><br /> <br /> Jo aivan pieni lapsi pitää tiukasti kiinni omasta lelustaan tahtomatta lainata sitä toisille. Rahanjako synnyttää aina riitaa. Eikä kyse ole välttämättä isoista summista. Pikkurahastakin väännetään kättä saati sitten palkoista, perinnöistä tai avustuksista järjestöille. Taidammepa mitata arvoamme ihmisinä rahan avulla. Jumalan edessä mitataan muin arvoin, mutta nyt ovat kilpailuvälineinä henkiset ansiot. Kuka uskoo lujimmin? Kuka rukoilee hartaimmin? Kuka ahkeroi pyyteettömimmin seurakunnan työssä? Jopa kirkkokäyttäytymisellä voidaan kilpailla. Hengellinen osaaja ja mallikristitty on jo niin hyvä, että huonompi vetäytyy pois. Onko lähimmäisenrakkaus unohtunut? Sana on niin suuri ja käsittämätön, että se jää helposti puheiden tasolle. Jos orava tuntisi lähimmäisenrakkautta, se antaisi toiselle paikan vieressään. Yhdessä ne voisivat täyttää kupuaan lahjaksi saadulla ruualla. Ei lähimmäisenrakkaus lopulta vaikeaa ole. Yksinkertainen yhdessäolo ja jakaminen riittävät. Säästyy paljon voimavarojakin, kun ei tarvitse nahistella turhasta. Saamme tänään miettiä, mitä ja miten itse jakaisimme.<br /> <br /> <small>Pirjo Tiira</small><br /> <br /> Porin Kirkkosanomat<br /> Kari Erkkola<br /> päätoimittaja<br /> kari.erkkola@evl.ﬁ<br /> Julkaisija: Porin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä. Päätoimittaja: Kari Erkkola. Toimitussihteeri: Maija-Leena Seppälä. Toimitusneuvosto: Porin seurakuntien tiedotustoimikunta. Osoite: Hallituskatu 9 b, 28100 Pori. Puhelin: 6238 715. Internet: www.porievl.ﬁ. Kustantaja: Kotimaa-yhtiöt, PL 279, 00181 Helsinki. Painatus: Salon lehtitehdas. Jakelu: Itella Oyj. Jakeluhuomautukset Itellalle. Ilmoitusmyynti: Tuula Vitamo-Lindström, p. 0207 54 2309, faksi 0207 54 2343. Yksityistilaus: 8 euroa vuosikerta. Seuraava numero ilmestyy 12.3.2008<br /> <br /> <small>Kansikuva: Raino Salmijärvi.</small><br /> <br /> </p> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Sivu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/7294" title="etusivu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/7294" title="edellinen sivu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/7296" title="seuraava sivu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/7309" title="takasivu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Julkaisu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2496" title="vanhin julkaisu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/5240" title="vanhempi julkaisu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/7854" title="uudempi julkaisu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/35781" title="uusin julkaisu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> </body>