Kirkkosanomat - 22.9.2017 7/2017 s. 14-15
SEUR AKUNNISSA TAPAHTUU SY YS – LOK AKUUSSA 20 17
Lutherin opissa uskon äärellä
JATKOA SIVULTA 13 KUOROT
Teljän Kamarikuoro ma 18. Huom: ei 25.9., ei 16.10. vaan ke 18.10. 18.30. Uudet laulajat otetaan avosylin vastaan, Väinölän kirkko, Grundstén. — Kirkkokuoro to 18, Teljän kirkko, H. Salminen. — Luminoso-kuoro pe 16.30, Teljän kirkko, H. Salminen. — Iltapäiväkuoro to 14, Srk-keskus 5. krs. musiikkisali, Ylitalo-Maunula. — Lapsikuoro Tuhannet Sydämet ke 17.30–18.15, Väinölän kirkko, Ylitalo-Maunula. — Kuoroissa tilaa uusille, maksutonta.
NUORISOTYÖ
Nuorten sähly jatk. ilm. myöh. — X-öniä ke 18–21, Väinölän kirkko. — Nuorten illat pe 18– 22.30, ei 29.9., Väinölän kirkko. — Isos- ja leiriavustajakoulutus su 8.10. 16–17.30,Teljän kirkko. — Isos- ja leiriavustajakoulutusviikonloppu 13.–15.10. Silokalliolla. — Vastuunkantajakoulutus su 8.10. 14–15.30, Teljän kirkko. Rippikouluihin ilmoittautuminen ks. kohta Teljän kirkko. Rippikoulutyön vastaava Lauri Westerlund.
POJILLE JA TYTÖILLE
Viisisataa vuotta sitten saksalainen munkki ja raamattuopettaja Martti Luther julkaisi teesinsä, joiden piti puuttua vain yhteen ja paikalliseen ongelmaan. Hän huomasi pian astuneensa isommille jaloille kuin luulikaan. Onneksi hänen turvanaan olivat vahvemmat kädet kuin kukaan osasi ajatella. Lutherin toiminta laukaisi tapahtumasarjan, joka ei ollut yhdenkään ihmisen hallittavissa. Vuosisataiset paineet purkautuivat. Yhtäkkiä esitettiin eri asioiden kohdalla yksinkertainen kysymys – mitä Raamattu tästä asiasta sanoo? Kiperissä tilanteissa polun löytäminen oli vaikeaa. Useassa kysymyksessä kirkon ikivanha perinne kesti tarkastelun Raamatun valossa. Monissa kysymyksissä saatiin etsiä uusi polku. Länsi-Porin kirkolla pidettävä viikonvaihdekurssi johdattelee muutaman tärkeän teeman äärelle, joita jouduttiin miettimään uudelleen reformaation aikana. Opittavaa riittää varmasti jokaiselle. Olet lämpimästi tervetullut. Kurssin järjestävät yhteistyössä Länsi-Porin seurakunta ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley).
ja esivalta, Room. 13. — Kotiryhmä to 5.10. 18, keskustelua, laulua, rukousta, lapsille omaa ohjelmaa. — Perhekerho ke 10–12, parilliset viikot. — Nuorten raamis ti 18. — Matongo-lähetyspiiri ke 27.9. 13.
HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS RY
Raino Salmijärvi
Siioninvirsiseuroja, Seurakuntakeskus, Itäpuisto 14, 1. krs. Seurat joka toinen to 19, 5.10., 19.10. — h-y.fi, aholansaari.fi, wanhakarhunmaki.fi.
KANSANLÄHETYS
VarkkariSyke ke 13–15, Teljän kirkko, välipala, hartaushetki, läksyjentekomahdollisuus, kädentaitoja, pelejä, toimintapisteitä, maksuton, tied. Rainerma. Kokkikerho ti 15.30–17, Väinölän kirkko, 7–10 v. tytöille ja pojille, ilm. anniina.nylund@ evl.fi. Tytöille: Tähti-kerho 7–14 v., ma 16–17.30, Teljän kirkko, Kymäläinen. Pojille: Pienoismallikerho ke 18–19.30, Väinölän kirkko. — Nikkarikerho to 18–19.30, Väinölän kirkko. — Poikien sählykerho pe 18–19, Väinölän koulu. — Isä-poika sähly pe 19–20, Väinölän koulu. — Tied. Saarela, kirkkoporissa.fi. Kalaholman varhaisnuorten kerho (Uittomiehent. 8 b) ke 17–18, yht.työssä Porin 4H-yhdistyksen kanssa, Karri Kauppila 050 5615268.
PARTIO
Paikkana Länsi-Porin kirkko, Liikastentie 28
• Lauantai 14.10. 13.00 Kristitty – vapaa ja sidottu, Johan Helkkula Millaisissa asioissa kristityn on pakko toimia tietyllä tavalla ja milloin hän on vapaa? Mitä merkitsee suhde Jumalaan, mitä suhde lähimmäiseen. Entä henkilökohtaiset viestit – tulevatko ne Jumalalta? Ja milloin voi olla varma? 14.00 Kahvi 14.30 Salattu Jumala – miten Jumala tulee lähelle, Mika Kyytinen. Katolisen kirkon aikana piispat ja viimeistään paavi olivat pitäneet tiukan järjestyksen. Uskonpuhdistuksen aikana esille astui ihmisiä, jotka eivät tarvinneet Raamattua, eivät kastetta eivätkä ehtoollista. Heidän jälkeensäkin monet ovat lähestyneet Jumalaa ilman näitä välineitä. Mitä voimme oppia uskonpuhdistuksen ajasta? 15.30 Katekismus – kun ei kukaan tiedä mitään Jumalasta, Johan Helkkula.
MUMMUN KAMARI
Kun reformaatio eteni, piispat poistuivat. He jättivät jäljelle seurakunnan, jossa juuri kukaan ei tiennyt juuri mitään. Mitä Luther silloin teki, muutti pohjoisen Euroopan kulttuuria enemmän kuin pitkät saarnat. Mitä voimme oppia pienestä joka kodin kirjasta? • Sunnuntai 15.10. 10.00 Messu, saarna Johan Helkkula, liturgi Mika Kyytinen. Kirkkokahvit 12.15 Miten Jumala uudistaa kirkkoa? Johan Helkkula Kun Luther oli paossa paavia ja keisaria, Wittenbergissä asiat edistyivät ensin nopeasti, sitten hyvinnopeas ti ja lopulta liian nopeastija vielä väärään suuntaan. Syntyi kaaosja riita. Luther palasi kaupunkiin ja kertoi, miten Jumala uudistaa kirkkoa.
Lähetyskoti, Srk-keskus, 5. krs. satakunnankl.fi, toimisto auki ma-to 10–15 ja sop. mukaan: Aamurukous pe 9–10, alk. 6.10. Ei 13.10. — Epin piiri joka toinen ma 16.30, parilliset viikot. — Startti -raamattupiiri ti 18. Seurakuntakeskus, 2 krs: Alfa-kurssin aloitusjuhla to 28.9. 17.30. Ilm. Kansanlähetyksen toimisto p. 02 633 3468, viestein p. 044 737 4243 /Marja tai p. 040 778 9611 /Sirpa, . Jatko: 5.10. Miksi Jeesus kuoli?, 12.10. Miten on mahdollista uskoa?, 19.10. Miten ja miksi rukoilen? — 5. krs. musiikkisali: Raamattuopetus su 8.10. 14, ”Hyväksytkö minut?”, raamattukouluttaja Ilkka Rytilahti. — Kohtaamispaikkamessu klo 16, ehtoollinen, pyhäkoulu, iltakahvi/tee: Su 24.9. ”Jumalan huolenpito”, saarna ja lit. Sakari Leppänen. Su 8.10. ”Kristityn vapaus”, Ilkka Rytilahti, lit. Pertti Kymäläinen. Muualla: Su 8.10. 10, Länsi-Porin kirkko. Messun yhteydessä Etiopian lähettien Pirkko ja Raimo Tuppuraisen haastattelu, messun jälkeen lähetyslounas. Ks. s. 7.
PORIN SEUDUN KRISTILLISET ELÄKELÄISET RY
Tilaisuus joka toinen ti 13, 3.10., 17.10., kahvit 12.30, lopuksi toivelauluja ja virsiä, Seurakuntakeskus, 2. krs.
RAUHANYHDISTYS
Väinän vartijat ry 7–11 v. pojille. Lippukunnanjoht. Antti Koivula p. 044 559 0544, antto. . Teljän Tuikkeet ry 7-vuotiaista aikuisiin. Lippukunnanjoht. Elina Aalto p. 044 539 463, elina_ .
LAPSI- JA PERHETYÖ
Perhekerhot Ke 10.30–12: Kalaholman kerhohuone (Uittomiehent. 8 b), Fisk. — Väinölän kirkko, Kankaanpää ja Yrjölä. — Teljän kirkko, Koski-Tuuri ja Noppari. — Esivallankatu pe 9–11, aamupala, Yrjölä ja Kankaanpää, ei vkolla 38, 39 ja 43. — Sampola ti 9–11, aamupala, Yrjölä ja Kankaanpää, ei vkolla 43. Päiväkerhot: 3–6 v., kerhomaksu 38 e/lukukausi (sis. vakuutus). Ryhmät kokoontuu kaksi kertaa vk. Mukaan kerhotossut ja pienet eväät. — Teljän kirkko, ma ja to 9–12 ja 13–16, ti ja pe 9–12, KoskiTuuri ja Noppari. — Väinölän kirkko, ma ja to 9–12 ja 13–16,
Kankaanpää ja Yrjölä. — Kalaholman kerhohuone, ma ja to 9–12, ti ja pe 9–12, Fisk. Iltakerho ti 17–19, Kalaholman kerhohuone, 4 v. täyttäneille ja nykyisille päiväkerholaisille, Fisk. Tied. perhekerhoista ja päiväkerhoista suoraan lastenohjaajille sekä lapsi- ja perhetyön kappalainen Tapiainen. Facebook: Porin Teljän Lapsi- ja perhetyö. Lasten musiikkikerho ti 10– 10.45, Esivallank. 6, alle kouluik. yhd. vanhempien kanssa tai 4 v täyttäneille yksin. Musisointia monipuolisesti ja musiikin iloa, maksuton. Eriikka Heikola p. 041 4451050. Pyhäkoulut: tytöt ja pojat 4 v. alkaen rippikouluikään saakka. Nuoremmat oman aikuisen kanssa: Teljän kirkko su 10– 11. — Kalaholma (Uittomiehent. 8 b) parittomat su 13, 1.10., 15.10., tied. Kymäläinen. — Kuviskirkko to 17–18.30, Teljän kirkko, Kymäläinen ja Arja-Riitta Ihalainen.
maisten vanhemmat ma 2.10. 13–14.30, Seurakuntakeskus, Tukikeskus. Kuurot: Lähetyspiiri ti 3.10. 13, Tukikeskus, Eteläpuisto 10 B, 2 krs, Liisa ja Ulla vetäjinä, Esko Päivistö ohjelmassa. — 14.– 15.10. Raamattupäivät Junnilassa. Ilm. Petri Majatie p. 040 0824039 4.10. menn. Pikkubussi lähtee Seurakuntakeskuksen edestä klo 10, Eteläpuisto 10. Hartaus Hyviksellä joka toinen to 14–15, 5.10., 19.10. Ryhmä Mielenterveyskuntoutujille ma 25.9. ja 9.10. 13– 14.30, Seurakuntakeskus, Tukikeskus, Eteläpuisto 10 B, 2. krs.
MASS IN ENGLISH
The Käppärä Small Chapel. Anglican Church in Finland. 24.9. 10, Sunday 25 in Ordinary Time. — 29.9. 18.30, Saint Michael, Gabriel and Raphael, Archangels. — 1.10. 10, Sunday 26 in O.T. — 22.10. 10, Sunday 29 in O.T.
ME MIEHET
Yhteinen toiminta
Näkövammaisten kerho to 28.9. 13–14.30. Seurakuntakeskus 2. krs. Eteläpuisto 10. Kehitysvammaiset: Päiväkerho ke 27.9. 13–14.30, Seurakuntakeskus, 2. krs. — Iltakerho ti 3.10. 17.30–19, Seurakuntakeskus, 2. krs. — KehitysvamTilaisuus pe 29.9. 17.30, Seurakuntakeskus, 1. krs. ”Johdettuna – johtajana”, Tauno Pihlava, veisuuta, rukousta, isäntänä Sakari Leppänen.
MIKONKATU 8
Itäpuisto 14. Auki ma-to 11– 15, pe 11–14, su 13–15. Ma: Viikon avaus 11.30. — Ti: Tuolijumppa 10.15. Käsityön ystävät 13, Kamarikerho. Sanoja ja säveliä 3.10. ja 17.10. 12. — Ke: Ohjelmatuokioita 13, 27.9. lautapelejä, 4.10. bingoa, 11.10. muistelua. — To: Tuolijumppa 10.15. Hartaus 13. — Su: Sunnuntaikerho 13–15. Mummun Kamari täyttää tänä vuonna 25 v. Sen kunniaksi lahjoitamme kutomiamme villasukkia eri ryhmille, mm. Ensi- ja turvakoti Esikon asukkaille. Otamme vastaan villasukkia tai Novitan Seitsemän veljestä /Nalle-lankaa lahjoituksina. Villasukkia, vanttuita ja virkkausta -käsityöilta ti 3.10. 17– 18.30. Mahd. opetella neulomista ja virkkaamista. Lahjoitamme aloituslangat ja -puikot, pullakaffeet, ei ilm. Työtupa ke 10–13, Eteläpuisto 14, kellarikerros. Kummikerho joka toinen la 12–14, parittomat viikot. Leskien klubi joka toinen la 12–14, 30.9., 14.10.
SAKSANKIELINEN JUMALANPALVELUS
rakuntakeskus 2. krs. Luennoija teol.tri Mari-Anna Stålnacke. Teema: Usko ja minä. Tervetuloa sekä naiset että miehet.
TORSTAI-AKATEMIA
Luento Porin srk-keskus, Itäpuisto 14. Kaikille avoin ja maksuton, ikäihmisten oma luentosarja: To 5.10. 13, Reformaatio kansallisen heräämisen avittajana, viestintäpäällikkö, FT Matti Kuhna, Porin ev.lut. seurakuntayhtymä. — Järjestää Porin kesäyliopisto, Keski‐ Porin srk ja Porin ev.lut. seurakuntayhtymä, yhteinen diakonia.
KESKUSREKISTERI JA PUHELINVAIHDE
Louhentie 4: Syysseurat la 23.9. 15 ja su 24.9. — Ompeluseurat ke 27.9. ja 18.10. 18.30. — Seurat la 30.9. 19, su 1.10 12. — Ompeluseurat, lähetyspuhujat ke 4.10. 18.30. — Seurat, kolehti lähetystyölle, su 8.10. 16. — Tiistaikerho ti 10.10. 13. — Myyjäiset la 14.10. 17. — Seurat, vierailevat puhujat su 15.10. 16. Muualla: Perhekirkko su 1.10. 11, Väinölän kirkko, ks. s. 13. — SRK:n seurat ke 4.10. 13, Pomarkun vanhainkoti. — Ompeluseurat kodeissa ke 11.10. 18.30.
NTKY
Avoinna ma-pe klo 8.30–15, to klo 17 asti. Suljettu pe 13.10.
Kristilliset yhdistykset
EVANKELIUMIYHDISTYS
Esivallankatu 6: Kultaisen iän kerho joka toinen ma 13, parilliset viikot, 2.10., 16.10. — Lähetyspiiri ma 9.10. 17, NTKY:ssä tai perheissä. — Sunnuntain yleisötilaisuus 24.9. 15, mukana diakoniatyöntekijä Tiina Kulha.
YHTEISKRISTILLINEN TILAISUUS
Cafe Huone -illat n. joka toinen la 18–22, 7.10., 21.10. cafehuone.net/info. Teetupa Beetel -ilta la 18–22: 23.9., 30.9. Elokuvailta, 14.10. Jouni Karhu, musiikki Hännikkälät.
Su 24.9. 18, Mäntyluodon merimieslähetys. Pastori HansChristian Beutel, Leelo Lipping.
NAISTEN KAHVILA
Sanan siemeniä -ilta joka toinen ke 18–19, 4.10., 18.10. SeuVäinölän kirkko: Messu joka su klo 16, lapsille kaksi pyhäkouluryhmää, kirkkokahvit: 24.9. Jarkko Willman. — 1.10. Johan Helkkula. — 8.10.Johan Helkkula. — 15.10. Johan Helkkula. Sleyn rukoushuone, Varvinkatu 3: Raamattu rakkaaksi -illat Roomalaiskirjeen äärellä to 18, Johan Helkkula: 28.9. Armolahjat, Room. 13. 12.10. Kristitty
Rukouksen ihmeellinen maailma, yhteiskristillinen luentoja rukoustilaisuus la 14.10. 14, Porin Vapaakirkko, Karhunkatu 13. Puhujavieraana kansanedustaja Antero ”Mooses” Laukkanen. Järj. Satakunnan ev.lut. ja vapaiden seurakuntien pastorikomitea (mediamissio).
Reformaatio pähkinänkuoressa
Tiesitkö, että…..
Martti Lutherilla oli oma erämaataipaleensa
• Uskonpuhdistaja Martti Lutherin viettämä kymmenen vuoden pituinen ajanjakso katolisena munkkina augustinolaisluostarissa oli aikaa, josta ei puhuta kovin paljoa. • Tuolloin hän eli säännöllistä luostarielämää, johon sisältyi kuusi päivittäistä hetkipalvelusta, ensimmäinen kello kaksi yöllä. Myöhemmin Luther sanoi, että ”jos joku olisi päässyt taivaaseen munkkiudellaan, niin ainakin minun olisi pitänyt päästä”. Hän oli uuttera ja menestyvä munkki. • Luther eli munkkina hyvin karua elämää: pitkät ajat ilman ruokaa ja juomaa, öitä valvoen, hyytävässä kylmyydessä ilman takkia tai huopaa, ja jopa ruoskien itseään. Luther pyrki rakastamaan Jumalaa kaikesta sydämestään, kaikesta voimastaan ja kaikesta mielestään. • Lutherille rippi muodostui vihan kohteeksi. Heti kun Luther oli ripittäytynyt, hänelle tulikin sitten mieleen jokin ajatuksen synti ja taas hän oli ahdistunut ja meni ripille. Tämä ajoi hänet epätoivoon. • Luther kuvasi usein myöhemmin näitä ahdistuksia eli sitä tunnetta, että kokee olevansa kadotettu. Hän tajusi, ettei hän omalla työllä voi saavuttaa pyhyyttä. • Tämä vaihe oli kuitenkin Lutherilla tärkeää valmistautumisaikaa tulevaa suurta tehtävää varten, jota ennen hänen oli vielä löydettävä Kristuksen kautta tuleva armo. Lähde: Luterilainen.net
Näin syntyi Suomalainen messu
uomen itsenäisyyspäivä 6.12.1996 oli säveltäjä Lasse Heikkilälle erikoinen päivä. Mielessä pyörineet sävelet muuttuivat lauluksi, jonka säveltä ja sanoja kirjoittaessaan Heikkilä aavisti, että syntymässä olevaa laulua tultaisiin laulamaan paljon ympäri maata. Hän ei erehtynyt. Laulu Suomelle sai innostuneen vastaanoton. Säveltäjälle laululla on ollut eniten merkitystä suomalaisen identiteetin vahvistajana. Nuoruudessaan itsensä ”vähän erilaiseksi” kokeneena Heikkilä ei osannut arvostaa suomalaisuuttaan. Juurien löytäminen on ollut hänelle elämää tasapainottava ja kutsumustietoisuutta lisäävä prosessi.
seltä, Stella Kiveltä ja Hannu Takkulalta saadut teksti-ideat yhdistyivät luontevasti Heikkilän omiin teksteihin.
Samalla se on joutsenlaulu vuosi sadalle, joka viime hetkillään on päästämässä käsistään sen, mitä ristilipun alla on rakennettu: kristilliset arvot, puolueettomuuden ja valtiollisen suvereenisuuden.
Suomalaisuuden etsimistä
Mitä sitten Heikkilän mielestä on suomalaisuus? Ainakin se on elämää rajuissa vuodenaikojen vaihteluissa, poliittista tasapainoilua idän ja lännen välissä, työn arvostamista, vaikeissa olosuhteissa selviytymisestä opittua sisukkuutta, jurouden alla asuvaa maskuliinista pateettisuutta ja feminiinistä kaihomielisyyttä. Se on usein myös taistelua huonon itsetunnon, kateuden, synkkämielisyyden, tunteiden kätkemisen ja alkoholismin kanssa. Keväällä 1998 Heikkilä lähti etsimään “leijonan lailla laulavan västäräkin” ääntä Suomen heräävästä luonnosta ja omasta sydämestään. Syntyi sävelmiä, jotka olivat vielä paljon suomalaisempia kuin Laulu Suomelle. Useimmat laulut saivat alkunsa Heikkilän syntymäkunnan Sahalahden alueella Längelmäveden laineita katsellessa. Toinen hedelmällinen paikka oli Kangasalan Haralanharjulla Sakari Topeliuksen muistomerkin lähistöllä. Inspiroivia hetkiä olivat myös Sammatissa Elias Lönnrotin ja P. Mustapään maisemissa laiturilla istutut kesäyöt. simmät rukouspaikat olivat kansalaissodan jälkeen Mannerheiminkallioksi nimetty mäki Tampereen Leinolassa ja Kässälän alueen pellot Messukylässä. Sävellystyön loppupuolella hän oivalsi, että samoilla pelloilla lumi punertui verestä Messukylän val tauksen yhteydessä maaliskuussa 1918 - tasan 70 vuotta aiemmin. Ajatus laulujen kokoamisesta yhtenäiseksi messuksi syntyi, kun Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys tilasi häneltä messun Maata Näkyvissä -tapahtumaa varten. Se oli ratkaiseva alkusysäys sanoitustyölle. Leena Valkoselta, Jussi MiettiLauluista messuksi
Rukoileminen oli Heikkilälle olennainen osa sävellysprosessia. YleiValtaosan omista teksteistään Heikkilä kirjoitti syksyllä 1998 Eurajoella vanhassa Lavilan Kartanossa, jossa toimii Eurajoen kristillinen opisto. Seudun rukoilevaisuusliikkeen perintö jätti messuun jälkensä. Syksyllä koontivaiheessa löytyi yhteinen teema, joka inspiroi vielä puuttuvat messun keskeiset osat. Tämä teema on suomalaisen miehen suuri tragedia: isättömyys. Vuosisadan alkupuoliskolla kansalaissota ja sodat Neuvostoliittoa vastaan veivätkymmeniltä tuhansilta perheiltä isän. Suomalainen messu on Jumalan ja suomalaisen vuoropuhelua. Se soi anteeksiantoa ja sovintoa. Se on kirjoitettu kääntämään isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen. Se on myös kunnianosoitus kansallisen kulttuurin pioneereille, itsenäisyyden puolesta taistelleille veteraaneille ja jälleenrakennustyön väsymättömille sankareille.
Vaula Wrang
Isättömyyden tragedia
Oikeassa suojassa
”Vuosituhannen vaihtuminen toi mukanaan epätietoisuuden kansakunnan paikasta uudessa maailmanjärjestyksessä. Tilanne voisi pelottaa, ellei tietäisi, että Suomen tulevaisuus on edelleenkin Kaikkivaltiaan varmoissa käsissä.” Näin kirjoitti Lasse Heikkilä Suomalaisen messun alkuperäisestä versiosta. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi hän on laajentanut alkuperäistä messua muutamalla sävelmällä. Juhlaversiossa myös kuorojen osuus on merkittä vässä roolissa. Lasse Heikkilän Suomalainen messu soi Teljän kirkossa perjantaina 6. lokakuuta kello 18. Tule kanssamme laulamaan lauluja Suomesta ja suomalaisuudesta. Mukana messua toteuttamassa ovat kappalainen Jarkko Willman, Teljän kirkkokuoro, Luminoso-kuoro sekä soitinyhtye: viulu Anna Hoffström, sello Sakari Kivinen, harmonikka Sini Kuusela, piano Pia Ylitalo-Maunula.
Kirkonkellot kaikumaan kännykällä
Kirkonkelloja on soitettu varhaiskeskiajalta saakka. Kellot ovat ajan saatossa täyttäneet monta tehtävää. Ne ovat toimineet merkkisoittoina ja toisaalta saaneet kansan tajunnassa herkän, jopa kuvaannollisen merkityksen. Kellot ovat soineet lukemattomissa runoissa ja lauluissa. Hääkellojen soitto on päätynyt romanttisiin iskemiin. Sielunkelloissa on soinut toisaalta suru ja toisaalta toivo tuonpuoleisesta. Kellojen soitto jakaa nykyisin mielipiteitä. Kirkkojen lähellä asuvat ihmiset saattavat tuskailla ärsyttävää ääntä, joka herättää vuorotyöläiset. Kellojen kristillinen sanoma ei myöskään tavoita ihmisiä yhtä laajalti kuin viime vuosisadalla. Ajat ovat muuttuneet ja kellojen soittoon on tullut uusia käytänteitä, mikä on havaittavissa myös Porissa. Vieläkö kirkonkelloja soitetaan merkkisoittoina, Porin ev.lut. seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Kalevi Lindfors? — Eri kirkoissa on erilaisia käytänteitä kellojen soitossa. Merkkisoittojen perinne on melko lailla hiipunut. Suomi 100 -vuoden alkaessa kelloja soitettiin klo 00.00. Myös Aleppon uhreille soitettiin. Millainen on kellojen soiton mekaniikka nykyisin? — Pääosin kirkoissa on perinteisiä kelloja, joita soitetaan sähköisillä lyöntilaitteilla. Tässäkin on kirkkokohtaisia eroja. Reposaaren kirkossa soitetaan kelloja käsin köysivedoilla. Osassa kirkoista on kaiuttimet ja soitto tulee äänentoistolaitteista. Millaisia muutoksia kellojen soitossa on tapahtunut vuosikymmenten saatossa? — Lähinnä muutos on tapahtunut käsin soitosta koneelliseen iskuriin. Joissakin kirkoissa soittoja on mahdollista ohjata myös kännykällä. Sähköisissä laitteissa on siirrytty kasetista digitaaliseen äänentoistoon. Millaiset syyt ovat johtaneet soittokäytäntöjen muutokseen? — Automaattisiin laitteisiin on siirrytty käsittääkseni lähinnä työvoimapoliittisista syistä. Onhan se myös kätevämpää. Yleisöpalstoilla ärhennellään ajoittain siitä, että kellojen soitto häiritsee kirkon lähellä asuvia. Onko Porissa ilmennyt tämänkaltaista tyytymättömyyttä? — Tänne asti palautetta ei ole tullut.
KUKKA-MAARIA CLEVE