Kirkkosanomat - 7.4.2017 3/2017 s. 2-3
Vapahtaja on Jumalan valtava aarre meille
7.4.2017
Raino Salmijärvi
Valon voima
ähän aikaan vuodesta valo lisääntyy valtavin harppauksin. Samoin lisääntyy auringon lämpö sulattaen jäistä maan pintaa. Luonnossa tämä aika on innostavaa. Ensimmäiset kukat nousevat melkein suoraan jään alta. Lintujen konsertti aamuisin tuntuu voimistuvan päivä päivältä. Luonnossa näkyy vahvalla tavalla suuri elämän voima, joka tulee lopulta läpi vaikka asfaltin. Keväisen valon ja lämmön voima ikään kuin korostaa pääsiäisen sanomaa kuoleman voittamisesta. Monen ihmisen elämään kuuluu monenlaisia murheita ja vaikeuksia. Elämän kärsimykset voivat vielä lisääntyä kevään valosta ja uuden elämän alusta. Moni saattaa kokea, että toivoa ei enää ole. Elämä saattaa tuntua samalta kuin hiljaisen viikon Jeesuksen elämä, kulkemiselta kärsimyksestä kärsimykseen. Paastonajan ja hiljaisen viikon sanoman yksi ydin on lähimmäisen kärsimyksen tunnistaminen ja tunnustaminen. Meitä kutsutaan tuomaan valoa apua tarvitsevien elämään. Toisen ihmisen huomaaminen, kuulumisten kysyminen ja hetken rinnalla kulkeminen saattaa merkitä paljon sairauden tai surun keskellä elävälle. Jeesuksella oli huoli meidän ihmisten jaksamisesta, vielä ristilläkin Jeesus kehotti seurassaan olleita pitämään huolta toisistaan. Pääsiäisaika nostaa esiin sekä elämän haurauden että voiman. Toivottavasti voimissaan olevien voimasta edes osa kanavoituu voimattomaksi tulleiden tukemiseen. Pääsiäisen iloa ja valoa elämään!
lämme parhaillaan jokakeväistä paaston aikaa, joka alkoi jo tuhkakeskiviikkona 1. maaliskuuta ja päättyy pääsiäislauantaihin. Jollet ole huomannut paastota, niin vielä ehdit mukaan, jos luet tätä ennen pääsiäistä. Mukaan tutkiskelemaan Jumalan Sanaa, rakkautta, joka ilmestyi maan päälle Hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Mukaan itsensä tutkiskeluun, synninkatumukseen, kuuliaisuuden opetteluun. Luopumiseen jostain omasta niiden hyväksi, jotka tarvitsevat apuamme. Kaikki tämä kuuluu kristityn elämäntapaan, oli sitten paasto tai ei. Mutta tarvitsemme välillä herättelyä, niin helposti velttous ja muu apatia valtaa ihmisessä alaa. Eikä paaston tarkoitus ole sitä lisätä, vaan auttaa löytämään iloa ja rauhaa sydämeen. Hiljentyminen ja rukous on tapa kohdata Jumalaa, antaa Hänen selkiyttää omaa elämää, ajatuksia ja tulevaisuutta. Raamatusta löytyy Jumalan neuvoja, viisautta, lohdutusta ja toivoa elämään. Hän antaa voimaa voittaa kiusauksia. Sielunvihollinen kiusasi Jeesustakin, mutta Hän ei niihin kiusauksiin langennut: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ” Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: ”Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan Häntä palvella” (Matt.6: 9-10). Mitä ikinä sydämesi kaipaa, voit sen saada Jumalan Sanan kautta. Hän ei anna sellaista, mikä on meille pahaksi, vaan sen, mikä on parhaaksemme. Opetuslapset sanoivat: ”Anna meille aina sitä leipää.” (Joh. 6:34). Jeesus sanoi: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo mi”Jeesus on lunastanut syntimme ristinpuulla.”
nuun, ei enää koskaan ole janoissaan (Joh. 6: 34–35). Olemme saaneet Jumalalta valtavan aarteen, elämän. Ja toisen aarteen, Vapahtajan. Vaikka meillä olisi elämä, mutta meillä ei olisi Vapahtajaa, olisimme onnettomia. Mutta nyt me, vajavaiset ihmiset, saamme kuulua Jumalan perheväkeen, voimme tunnustaa Hänelle syntimme ja saada ne anteeksi Hänen poikansa uhrin tähden. Hän on ne lunastanut kuolemallaan ristinpuulla. Kertakaikkisella uhrilla. Ja Hän voitti kuoleman vallan nousemalla kolmantena päivänä kuolleista, hauta oli tyhjä, Hän elää. Pääsiäisen ilosanoma on tässä.
Me saamme olla vapaita. Tekisi mieli vielä lisätä, että vapaita tekemään hyvää, mutta senhän jokainen tietää itsekin. Tule mukaan seurakuntien pääsiäisajan tilaisuuksiin: jumalanpalveluksiin, iltakirkkoihin, konsertteihin. Lue Kirkkosanomia ja muita hengellisiä julkaisuja, avaa radiosta ilta- ja aamuhartaudet Yle 1:ltä, Radio Deistä ja Radio Patmoksesta. Mistä vain hengellistä sanomaa tuleekin, koettele se mikä sinulle sopii, rukouksin löytyy rakennuspuuta tälle päivälle. Ja Jumala on sinua lähellä, vaikka et pääsisi minnekään tilaisuuteen, Häntä eivät pidättele välimatkat tai mikään. Mikä meille voi olla ylipääsemätöntä? Siunattua pääsiäisen aikaa juuri sinulle!
Anne Kangas Meri-Porin seurakunnan diakoniaviranhaltija
i k k u n a p e n k k i
Auttoiko luterilaisuus itsenäistymistämme?
idämmekö suomalaista kulttuuria ja omaa itsenäistä Suomen valtiota liian usein itsestään selvänä? Vai ajattelemmeko, että meillä on kaikki tämä pelkästään toisen maailmansodan torjuntataistelujen ansiosta? Euroopan kansojen historian perspektiivistä katsoen meidän kulttuurimme on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Pikemminkin voisi puhua poikkeustapauksista Euroopan historiassa. Suomalaiset ja virolaiset ovat väkimääriltään vähäisimpiä niistä Euroopan kansoista, joille on kehittynyt selvä oma kansallinen identiteetti ja jotka ovat onnistuneet vielä pystyttämään oman valtionkin. Suoranainen ”hattutemppu” on urheiden naapuriemme virolaisten suoritus: tilaisuuden tullen vain yksimiljoonainen kansa perusti oman valtion ja onnistui vielä palauttamaan sen 51 vuoden vieraan vallan jälkeen. Suomalaisheimoja elää yhä useita muitakin. 500 vuotta sitten kaikki suomalaisheimot olivat samanlaisia pieniä ja poliittisesti voimattomia luonnonkansoja vieraiden valtojen alla. Suomalaiset ja virolaiset erottaa muista,
pieniksi jääneistä suomalaisheimoista 500 vuotta kestänyt luterilainen uskonharjoitus. Miksi juuri luterilaisuuden piiriin siirretyt heimot kehittyivät kansoiksi, jotka loivat lopulta oman valtion? Miksi ne eivät syrjäytyneet ja sulautuneet isompiin kulttuureihin? Juuri luterilaisuuden ansiosta puolivillit suomalaiset ja virolaiset alkoivat saada lukutaito-opetusta omalla äidinkielellään jo lähes 500 vuotta sitten. Myöhemmät venäläiset ortodoksiset vallanpitäjät eivät yrittäneet pakkokäännytyksiä, vaan antoivat uusien alamaistensa pitää luterilaisuutensa ja rippikouluopetuksensa. Ei-luterilaiset sukukansamme ovat joutuneet elämään lukutaidottomina 1900-luvulle saakka. Kaikki me tiedämme, että lukutaito on vallankumouksellinen tiedonsiirtoväline, joka ratkaisevasti helpottaa minkä tahansa uuden tiedon omaksumista ja säilyttämistä eli kaikinpuolisen sivistyksen kehittymistä. Suomalaisten ja virolaisten oma kulttuuri ja kansallinen identiteetti kehittyivät 1800-luvulla — Venäjän ortodoksikeisareiden takaaman satavuotisen yhteiskuntarauhan suojissa. Oma kirjakieli, lukutaito ja järjestelmällinen luterilainen seurakuntaopetus antoivat 1800-luvun oloissa kehityksellemme ratkaisevan tärkeän etumatkan ja mallin, jonka pohjalle yhteiskunnan ylläpitämä kansanopetus voitiin sujuvasti organisoida. Niin kehittyivät sekä tietoisuus että näytöt siitä, että me olemme enemmän kuin Euroopan syrjäkulmien savupirttikansaa. Onko meidän siis kiitettävä luterilaisuutta paitsi raittiista uskonnosta myös vähäväkisten heimojen nousemisesta itsenäisten kansojen joukkoon?
Pentti Klemetti Kirjoittaja on Porin kaupunginarkkitehti.
Kari Erkkola
päätoimittaja
Porin Kirkkosanomat
Julkaisija: Porin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä. Päätoimittaja: Kari Erkkola. Toimitussihteeri: Matti Kuhna. Toimitusneuvosto: Porin seurakuntien viestinnän neuvottelukunta. Osoite: Hallituskatu 9 b, 28100 Pori. Puhelin: 0400 309 815 Internet: kirkkoporissa.fi. Sähköposti: Taitto: Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki. Jakelu: Posti Oyj. Jakeluhuomautukset p. 0400 309 815. Ilmoitusmyynti: Kotimaa Oy, Pirjo Teva, p. 040 680 4057 Yksityistilaus: 10 euroa vuosikerta. Seuraava numero ilmestyy 12.5.2017
Kansi: Raino Salmijärvi
Huhtala tuomiokapitulin pappisasessoriksi
Teljän seurakunnan kirkkoherra, teologian lisensiaatti Kaisa Huhtala valittiin torstaina 23. maaliskuuta pidetyssä vaalissa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin uudeksi pappisasessoriksi. Hän sai 39,2 prosenttia annetuista äänistä. Huhtala on työskennellyt Porin Teljän kirkkoherrana vuodesta 2011. Aiemmin hän on ollut Pihlavan seurakunnan nuorisopappina vuosina 1990-1999 ja Porin ev.lut.seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtajana vuosina 2000-2011. Pappisasessorin tehtävä on osa-aikainen ja sitä hoidetaan oman työn ohella. Kesäkuun alussa alkava kausi on kolmivuotinen. Kausia voi olla kaksi peräkkäin. Tehtäviin kuuluu valmistella tuomiokapitulin päätöksiä ja ottaa osaa päätöksentekoon. Lisäksi asessori osallistuu seurakuntiin tehtäviin piispantarkastuksiin.
Yhdeksän ehdokasta ja yhtä monta mielipidettä siitä, miten kirkko voi osallistua soteen vai voiko sittenkään. Ehdokkaat vasemmalta alkaen: Kaarina Ranne (vihr.), Pekka Lundgren (komm.), Juha Vasama (kok.), Diana Bergroth-Lampinen (sd.), Oili Heino (vas.), Irma Roininen (kd.), Marita Salmio (kesk.) sekä omaa ryhmäänsä edustanut Jouni Lehtimäki.
Sote-vaalipaneelin tulos:
Kirkkoa tarvitaan mukaan
Ehdokkaat uskovat, että sote toteutuu Suomessa vuoden 2019 alusta alkaen.
Presidentti ja arkkipiispa kohtaavat SuomiAreenalla
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja arkkipiispa Kari Mäkinen kohtaavat SuomiAreenalla Piispan iltahetkessä torstaina 13. heinäkuuta. Keskustelua he käyvät aiheesta ”Suomalaiset arvot.” Piispan iltahetkiä on SuomiAreenalla tarjolla maanantaista torstaihin. Kaikkiaan SuomiAreenalle saapuu kahdeksan piispaa.
irkolla on toimintojensa kautta paljon kosketuspintaa soteen ja kirkkoa tarvitaan soten toteutuksessa. Tämä on tärkein johtopäätös Porin seurakuntakeskuksessa torstaina 23. maaliskuuta pidetystä sote-aiheisesta vaalipaneelista. Ehdokkaita oli paneelissa kaikkiaan yhdeksän. Yhtä lukuun ottamatta kaikki ehdokkaat löysivät vuorollaan esimerkkejä siitä, mitä yhteistä kirkolla voi olla soten piirissä olevien toimintojen kanssa.
Marita Salmio (kesk.) puolestaan löysi yhteisen rajapinnan sairaalasielunhoidosta. Kaupunginhallituksen jäsenen Arto Nurmen (ps.) mielestä Pori on nyt käännekohdassa, jonka vuoksi tilanne edellyttää uusia työkaluja. Satasoten ja Porin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Juha Vasaman (kok.) mukaan tilanne on kirkon osalta jo nyt hyvä maakunnan omaa sotea rakennettaessa. — Seurakuntien edustajia on mukana Satasoten työryhmissä. Seurakunnan on löydettävä luontevat muodot, joiden puitteissa tehdä yhteistyötä kunnan kanssa.
puki sanoiksi monen epävarmuuden. — Aikanaan toteutuvan soten on taattava se, että potilas pääsee nopeasti asianmukaisen hoidon piiriin. Omaa ryhmäänsä edustanut entinen kokoomuspoliitikko Jouni Lehtimäki puolestaan korosti omissa puheenvuoroissaan kirkon ennaltaehkäisevää roolia sosiaali- ja terveyspalveluiden puitteissa.
Käppärän krematorion tekniikka uusiksi
Porin yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se päättäisi tilata Käppärän ison siunauskappelin vanhan krematoriouunin tekniikan uusimisen Tekmur Oy:ltä. Samalla kirkkovaltuustolle esitetään, että se siirtää Käppärän aluevalaistukseen varatun 50 000 euron määrärahan ja kuorma-autoon varatusta määrärahasta 20 000 euroa vanhan krematoriouunin tekniikan uusimiseen.
Satasote reilassa
Jo ensimmäisen vastauskierroksen perusteella paneelin juontaja, Porin seurakuntayhtymän hallintopäällikkö Jari Suvila kiitteli ehdokkaita siitä, että nämä olivat tehneet kotiläksynsä hyvin. Vaalipaneelin lopussa Juha Vasama kertoi vielä lohdullisen uutisen. Sote toteutuu Satakunnassa hallituksen esittämän aikataulun mukaisesti, sen verran hyvässä kuosissa asiat maakunnassa ovat ja sopu kunnossa puolueiden ja alueiden kesken. Suunnilleen kaikki ehdokkaat olivat kysyttäessä samaa mieltä siitä, että sote toteutuu hallituksen kaavailemassa aikataulussa 1.1.2019 lähtien. Tosin osa nosti kätensä ylös epäröiden. Paneelia oli seuraamassa noin 50 henkeä.
teKsti jA KuvA: mAtti KuhnA
Laaja rajapinta
Satasoten johtoryhmään kuuluvan Oili Heinon (vas.) mielestä kaikenlaiset palvelut sosiaali- ja terveysalalla voisivat tarjota yhteistä rajapintaa kirkon ja kuntien välillä. Pekka Lundgrenilla (komm.) oli muista ehdokkaista huomattavasti poikkeava linja suhteessa kirkkoon. Hänen mielestään kirkko ja valtio pitäisi erottaa toisistaan ja kirkko muuntaa kansalaisjärjestöksi. — Hallituksen sote-kaavailujen seurauksena on käymässä niin, että päätöksenteko siirtyy kuntatasolta ylöspäin ja ulkomaiset yhtiöt tulevat soteen mukaan. Tämä yksityistämishulluttelu saisi jo vähitellen loppua. Kristillisdemokraattien Irma Roininen
Luontevaa yhteistyötä
Yksi vahvimpia näkemyksiä kirkon ja kuntien välisestä rajapinnasta sotessa oli Kaarina Ranteella (vihr.), joka on aikanaan ollut seurakunnan lapsityössä. Hänen muistikuvansa tuolta ajalta on se, että seurakunnan ja kunnan yhteistyö on selviö. — On päivänselvää, että seurakuntien edustajia on oltava mukana Satasoten työryhmissä. Esimerkiksi diakoniatyön rooli on tässä yhteydessä tavattoman tärkeä. Myös perheneuvonta- ja lapsityö tarjoavat konkreettisia rajapintoja. Kirkko on otettava mukaan sote-talkoisiin.
Maahanmuuttajapaneeli jakoi kannat
Teljän seurakunnan taannoisen maahanmuuttajapaneelin johtopäätös oli se, että Suomessa on tilaa maahanmuuttajille. Keskustelijoiksi oli saatu eri puolueiden edustajia monipuolisen näkemyksen esille saamiseksi. Mukana olivat kansanedustajat Laura Huhtasaari (ps.), Timo Kalli (kesk.), Krista Kiuru (sd.) ja Jaana Laitinen-Pesola (kok.) sekä Porin kaupunginvaltuutettu Kaarina Ranne (vihr.) ja piispan erityisavustaja Mari Leppänen Turun arkkihiippakunnasta. Näkemyksiä oli laidasta laitaan. Omassa puheenvuorossaan Leppänen toivoi Suomen kasvattavan pakolaiskiintiötään, kun taas Huhtasaari moitti maamme pakolaispolitiikkaa Euroopan löysimmäksi. Paneeli oli yleisömenestys, sillä siihen osallistui parisensataa henkeä. Sunnuntaina 19. maaliskuuta järjestetyn tilaisuuden juontajana toimi Kokemäen kaupunginjohtaja Reijo Siltala, joka viime hetkillä hälytettiin apuun juontajaksi alun perin lupautuneen toimittaja Leena Reikon sairastuttua.
Yhtymä reilusti plussalle, pankkilainat pois
Viime vuosi oli taloudellisessa mielessä Porin ev.lut. seurakuntayhtymälle ennakko-odotuksia huomattavasti parempi. Tilikauden tulos oli vajaat 780 000 euroa, mikä on kuluvalle vuodelle budjetoituun 858 000 euron tappiolliseen loppusummaan nähden huomattavasti parempi. — Tilinpäätöksemme on vahva ja yhtymän talous hyvässä kunnossa. Tästä on hyvä edetä, Porin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Meri-Porin kirkkoherra Heimo Hietanen kommentoi. Hänen mukaansa yllätysplussan taustalla on muutama tekijä. Toimintakate eli toimintatulojen ja -menojen erotus alittui yli miljoonalla eurolla menoarvion alituksen vuoksi. Talouden vähittäinen piristyminen heijastui arvonalennuksissa, joita palautui huomattava summa. Yhteisöveron osalta ei myöskään ollut tiedossa jälkitilitysten suuruutta. Kysymykseen siitä, syntyykö jatkossa säästöjä luonnollisen poistuman kautta, Hietanen toteaa, että on edettävä toimintakärki edellä. — Yhtymän ei pidä karsia toimintojaan, vaikka jokaisen avautuvan paikan täyttämistä on toki harkittava tapauskohtaisesti. Ensin on siis turvattava toiminnan taso ja sitten vasta mietittävä mahdollisia säästöjä. Yhtenä tekijänä Hietanen nostaa esiin myös hiljalleen vähenevät verotulot. — Sitä asiaa vasten nyt tehty positiivinen tulos antaa meille aikaa suunnitella tulevaisuutta. Pitkälle aikavälille tehtyä säästösuunnitelmaa on lisäksi noudatettava. Tilinpäätöksen seurauksena Porin yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan viime viikon keskiviikkona esittää kirkkovaltuustolle, että yhtymä maksaa kertalyhennyksenä pois Noormarkun seurakunnasta tulleesta ja jäljellä olevasta pankkilainasta loppuosan eli noin 517 600 euroa. Tämän jälkeen yhtymällä ei olisi enää lainkaan pankkilainoja.
mAtti KuhnA
Raino Salmijärvi
Punkari yhtymän sairaalapastoriksi
Porin yhteinen kirkkoneuvosto esittää Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille, että teologian maisteri Janne Punkari vihitään papiksi ja määrätään Porin ev.lut. seurakuntayhtymän sairaalapastorin virkaan. Myös Punkari itse on anonut tuomiokapitulilta pappisvihkimystä.