NetPaper - Kirkkosanomat - 10.4.2014 4/2014

<body> <div style="width: 500px;"> <h1>Kirkkosanomat - 10.4.2014 4/2014 s. 2-3</h1> <p> <small>Pääsiäisen ydinsanoma</small><br /> Raino Salmijärvi<br /> <br /> <small>10.4.2014</small><br /> <br /> </p> <h2>Kenenkään ei tarvitse elää tai kuolla toivottamana.</h2> <p> Tässä on pääsiäisen ydinsanoma, kenenkään ei tarvitse elää tai kuolla toivottomana. Ei siis koskaan ole syytä luovuttaa ja vaipua toivottomuuteen. Vaikeimmat ja ylitsepääsemättömiltä tuntuvat esteet on voitettavissa, viimeisenä kuolemakin. Muista, voit huokaista Jeesukselle ”Muista minua kuten ryöväri ristillä tai huutaa Herra, auta kuten niin moni ihminen tuskassaan. Jeesus kuulee ja on vierellä. Kristillinen usko on ylösnousemususkoa. Itselleni vaikuttavimpia ”todisteita” Jeesuksen ylösnousemuksesta on se asia, että lukittujen ovien takana pelossa eläneet opetuslapset saivat ylösnousseen Herransa nähdessään sellaisen rohkeiden ja varmuuden, että olivat valmiita kärsimään ja kuolemaan uskonsa puolesta. Minkä tähden minä olisin? Uskon, että vain Jeesuksen kautta saa sellaisen rohkeuden kuoleman edessä. Opetuslasten rohkeus todistamiseen nousi ja nousee varmuudesta, että Jeesus elää ja on omiensa kanssa joka päivä. Pääsiäisen ilosanoma kertoo itselleni ennen kaikkea siitä, että Jumala joka tuntee minut salatuimpaan saakka, haluaa tästä huolimatta rakastaa minua ja tarjota minulle iankaikkista elämää. Jeesus tuli ja kärsi minunkin tähteni, ettei minun enää tarvitsisi kärsiä minulle kuuluvaa rangaistusta synneistäni, eli kuolemaa. Kiitos Jeesukselle. Siunattua Ylösnousemusjuhlaa.<br /> Mikko Salonen Keski-Porin seurakunnan diakoniatyöntekijä<br /> <br /> <small>Pääsiäisen ajankohta</small><br /> <br /> eväisin on monen kanssa puhetta pääsiäisen ajankohdasta ja sen muutoksista. Ajankohta on määritelty kaiketi jo tuhansia vuosia sitten. Ajankohta määräytyy vuoden- ja kuunkierron mukaan. Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Ajankohta voi siis vaihdella varsin paljon eri vuosina. Kevätpäiväntasaus on 20.3., jota seuraava täysikuu on tänä vuonna 15.4. ja pääsiäinen siten sunnuntaina 20.4. Mikäli täysikuu olisi esimerkiksi 21.3., pääsiäinen olisi viimeistään 28.3. Tämä pääsiäisen ajankohdan vaihtelu vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan esimerkiksi lomien sijoitteluun ja vaikkapa auton kesärenkaiden vaihtamiseen, mikä on tehtävä viimeistään 2.pääsiäispäivää seuraavana maanantaina. Juutalaiset viettävät pääsiäistä Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Sitä muistetaan sapattina, siis lauantaina, viikon seitsemäntenä päivänä. Kristityt viettävät pääsiäistä Kristuksen kuolleista ylösnousemisen päivänä, viikon ensimmäisenä päivänä, siis sunnuntaina, josta ajan myötä tuli koko kristillisen maailman pyhäpäivä. Pääsiäinen vaikuttaa sanomansa lisäksi monella muulla tavalla elämäämme, mutta syy pääsiäisen viettoon löytyy raamatusta. Kevääseen pääsiäinen sopii hyvin korostaessaan uuden elämän antamaa toivoa. Hyvää pääsiäisaikaa!<br /> <br /> Ristin tien ylösnousemusjuhlaa Keski-Porin kirkon edustalla 2010.<br /> <br /> ääsiäinen on kristikunnan tärkein juhla. Silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta ja kuoleman vallan voittamista. Raamatussa kerrotaan, että varhain sunnuntaiaamuna naiset saapuivat Jeesuksen haudalle, jossa heitä kohtasi odottamaton yllätys. Kaikki pettymys ja Jeesuksen kuolema ristillä ei ollutkaan loppu vaan uuden alku. Hauta oli tyhjä. ”Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: ’Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi. Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: Hän on noussut kuolleista. Hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te näette hänet.’ (Matt. 28: 1–7). Jumalalla oli ja on aina viimeinen sana sanottavanaan kuolemankin edessä. Siinä on keskeneräisen ja heikon, epäilevän ihmisen toivo. Kaikki ei ole, kiitos Herralle, minun omassa varassani. Omat onnistumiset tai epäonnistumiset eivät loppupeleissä ole ratkaisevia. Saamme luottaa Jeesuksen täytettyyn työhön. Siihen ei saa mitään lisätä. Jeesus kuoli rakkaudesta meihin langenneisiin, jokaisen syntien tähden ja sovitti meidän syntimme Jumalalle. Sen voi vain ottaa kiitoksella vastaan.<br /> <br /> i k k u n a p e n k k i<br /> Marjaan Perttula<br /> <br /> <small>Uskalla unelmoida!</small><br /> <br /> uuntelin radiosta Mikko Siltalan laulua Herää sisko. Laulussa sisko istuu pöydän ääressä kirjoittaen tulevaisuuden suunnitelmia. Elämä alkaa sitten kun… Vasta sitten uskaltaa elää. Paperille piirtyy monta / suunnitelmaa tulevaa, joiden jälkeen helpompaa / on sitku tehdyksi ne saa. Sitku paperit saa ulos / sitku duunipaikan saa, sitku eka kunnon palkka / tilillensä kolahtaa. Sitku maksanut on lainan, / sitku jotain jemmaan jää, sitku rahahuolet loppuu / sitten ehtii elämään.<br /> <br /> Hei herää sisko ja katso maailmaa, / hei herää sisko vain sua se odottaa. Päivä yksikään ei palaa, mikä häipyi häipyi jo, / sälekaihtimesi avaa, siellä paistaa aurinko. Sitku lapset pärjää yksin, / tai ne muuttaa omilleen. Sitku iso talo myydään, / sit jää aikaa itselleen.<br /> <br /> Pitääkö aina haikailla menneitä ja murehtia tulevia? Milloin elämästä tulee totta? Ryhdyin pohtimaan, uskallanko unelmoida, joko olen tarpeeksi täysi-ikäinen toteuttamaan haaveitani puolisoni kanssa? Eilinen jäi jo, huomisesta emme tiedä. Juuri tänään Jumala johdattaa.<br /> <br /> <strong>Olen mukana Uskalla Unelmoida -projektissa. Projektissa kannustetaan aikuistuvia nuoria toteuttamaan rohkeasti unelmiaan sekä näkemään itsessään tulevaisuuden edellyttämiä vahvuuksia, taitoja ja kykyjä. Tarkoituksena on tukea nuorten itsetuntoa ja rohkeutta sekä antaa valmiuksia päihteettömään elämänhallintaan. Se, mitä eniten ajattelet ja mihin keskityt, toteutuu elämässäsi! Tämä ei koske vain nuoria, vaan meitä kaikkia, myös minua keski-ikäistä miestä! Nyt minulla on uskallusta unelmoida tulevaa, kirjata paperille ylös haaveita, muokata ne suunnitelmiksi ja toimenpiteiksi. Elämme nyt maailmassa, jossa rakenteet muuttuvat voimalla. Sanotaankin: Vain muutos on pysyvää. Voin olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa omalta osaltani tulevaisuuden valintoihin. En tiedä, millaisessa kaupungissa ja seurakunnassa toimin viiden vuoden kuluttua, mutta tiedän, että haluan palvella rakasta kirkkoani. Avaan siis sälekaihtimet ja näen: loistaa armon aurinko!</strong><br /> Harri Saine Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja<br /> <br /> Kari Erkkola<br /> päätoimittaja<br /> <br /> </p> <h2>Porin Kirkkosanomat</h2> <p> Julkaisija: Porin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä. Päätoimittaja: Kari Erkkola. Toimitussihteeri: Maija-Leena Seppälä. Toimitusneuvosto: Porin seurakuntien viestinnän neuvottelukunta. Osoite: Hallituskatu 9 b, 28100 Pori. Puhelin: 0400 309 815 Internet: porievl.fi. Sähköposti: Kustantaja: Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki. Jakelu: Itella posti oy. Jakeluhuomautukset Itellalle. Ilmoitusmyynti: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, 040 774 7777. Yksityistilaus: 10 euroa vuosikerta. Seuraava numero ilmestyy 5.6.2014<br /> <br /> <small>Kansi: Raino Salmijärvi</small><br /> <br /> <br /> </p> <h2>ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin</h2> <p> Ensi syksyn seurakuntavaalien ehdokashaku on juuri nyt ajankohtaista. Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Luottamushenkilöillä on seurakunnassa todellista valtaa. Ehdokkaita haetataan sekä Porin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon että Keski-Porin, Länsi-Porin, Meri-Porin, Noormarkun ja Porin Teljän seurakuntaneuvostoihin. Ehdokkaaksi voi asettua kotiseurakuntansa listoille. Valtuustopaikat jakautuvat seurakuntien kesken jäsenmäärän mukaan. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9.11.2014 ja on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2014. Lisäksi pitää antaa kirjallinen suostumus ehdokkaaksi asettumisesta. Vaalikelpoisuus täyttyy siis helposti. Seurakunnan tai seurakuntayhtymän työntekijät eivät voi olla ehdokkaina. Ehdokaslistan voi perustaa valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään kymmenen seurakunnan äänioikeutettua jäsentä. Vaalin tulos määräytyy kunkin ehdokkaan saaman vertausluvun perusteella, vastaava vaalitapa on käytössä kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. Tarkemmin seurakuntavaalit.fi<br /> <br /> <small>Raino Salmijärvi</small><br /> <br /> Otto-nimen sai erityisen moni vuoden 2000 paikkeilla. Nimi on germaanista alkuperää.<br /> <br /> </p> <h2>Vanhat nimet edelleen suosittuja</h2> <p> Aada ja Elias porilaiset nimisuosikit.<br /> orissa Aadan sai nimekseen kymmenen viime vuonna kastettua tyttövauvaa, Elias-nimen sai 13 poikavauvaa. Valtakunnallisissa tilastoissa suosituimmat lasten ensimmäiset etunimet olivat Emma ja Onni. Aadan jälkeen seuraavaksi suosituimmat nimet olivat Porissa Helmi ja Iida, pojilla Veeti, sitten Julius ja Onni. Toisen nimen nimisuosikit ovat niin Porissa kuin valtakunnallisestikin kestosuosikkeja. Tyttö saa tavallisimmin toiseksi nimekseen Marian tai Sofian, poika Johanneksen tai Juhanin. Uusvanhat nimet ovat olleet suosittuja jo vuosikymmenen ajan, laskristitytporissa -nettisivu aukeaa vappuna<br /> Top 5 - Kaikki nimet<br /> Tytöt Maria 32 Sofia 27 Emilia 21 Aleksandra 18 Aurora 13 Pojat Johannes Juhani Antero Mikael Olavi 27 24 23 19 18 Yhteiskristillinen Kristitytporissa.fi –palvelu aukeaa toukokuun alussa. Verkkopalvelun tapahtumakalenterissa ilmoittelee toiminnastaan noin 15 eri seurakuntaa, kristillistä järjestöä ja yhteisöä. Palvelussa voit jättää myös esirukouspyynnön. — Kristitytporissa.fi on perustettu palvelemaan seurakuntien ja yhteisöjen tapahtumatiedotusta, jotta hyvä sanoma tavoittaisi porilaiset ja he tulisivat mukaan toimintaan, kertoo hankkeen puuhamies Aki-Petri Heino.<br /> <br /> ten nimet ovat samanlaisia kuin sata vuotta sitten. Toisaalta lapselle haetaan harvinaisia nimiä. Nykyisten isovanhempien, 1940- ja 1950-lukujen nimisuosikit odottavat vielä uutta tulemistaan. Myös yhdysnimet ovat nykyisin toisentyyppisiä kuin puoli vuosisataa sitten. Tiedot ovat Porin ev.lut. seurakuntien keskusrekisteristä. Tilastossa ovat mukana vuonna 2013 kastetut porilaislapset. Syntyneistä 82 prosenttia kastettiin. Kasteessa lapsi liitetään seurakuntayhteyteen, nimen antavat vanhemmat. Usein kastetilaisuudessa pienokaisen nimi mainitaan ensimmäisen kerran.<br /> <br /> </p> <h2>Suosikkinimet</h2> <p> Tytöt, ensimmäinen nimi Aada 10 Helmi 9 Iida 8 Ella 7 Eevi, Olivia ja Sara 6 Aino, Amanda ja Emilia 5 Pojat, ensimmäinen nimi Elias 13 Veeti 11 Julius ja Onni 8 Leevi, Oliver, Tomas ja Viljami 7 Aleksi ja Eino 6<br /> <br /> </p> <h2>Haudan hoitamisesta piha- ja puutarhamessuilla</h2> <p> Porin seurakuntien hautauspalveluilla on osasto Piha- ja puutarhamessuilla 26.-27. huhtikuuta. Messupaikkana on Porin Asema-aukion kiinteistö, Satakunnankatu 23. Messuihin voi tutustua sekä lauantaina että sunnuntaina klo 10-17. Messuosastolla päivystävät hautauspalveluiden työntekijät. He ovat varautuneet vastaamaan hautausmaihin, hautaamiseen ja haudanhoitoon liittyviin kysymyksiin. Tietoa saa myös haudanhoitosopimuksen tekemisestä. Porin seurakuntien messuosaston numero on 111. Osastolla esimerkkejä haudan kesä- ja tavihoidosta, kesäkukista ja haudoille hyvin suositeltavista perennoista.<br /> <br /> <small>Mikä lapselle nimeksi?</small><br /> <br /> elmi Dallas Marjatta Lounasvaaran nimeen liittyvät sekä suku että vanhempien elämän vaiheet. — Mieheni mummu, Helmi nimeltään, oli hänelle tärkeä ihminen. Vaikka en itse Helmimummua edes tavannut, tuntui nimi erityisen läheiseltä. Helmi-nimeen liittyy myös symbolinen merkitys. Lapsi on meidän helmemme. Marjatta puolestaan on sekä minun että äitini toinen nimi. Äidillä Marjatta on kutsumanimenäkin, kertoo Helmin äiti Tarja Lounasvaara. — Mieheni oli alun alkaenkin vakuuttunut, että saamme tytön. Kun asia sitten ultrassa varmistui, niin sisareni ja lapsen tuleva kummitäti vitsaili, että tyttöhän on Dallas Marjatta. Dallasnimi tarttui siitä niin, että koko odotusajan ja nimenantoon asti puhuimme Dallasista, ja jotkut puhuttelevat edelleenkin. Nimi merkittiin aikoinaan myös neuvolan papereihin.<br /> <br /> </p> <h2>Helmi Dallas Marjatta</h2> <p> Dallas ja Amerikka laajemminkin ovat Lounasvaaroille mieleinen matkakohde. He ovat menneet naimisiinkin Dallasissa, jossa suomalainen pappi vihki heidät. Tuomas Olavi Johannes Harjun nimistä yksi oli itsestään selvä. Jos perheeseen saataisiin poika, niin ainakin Olavi-nimi laitettaisiin. — Sekä isän että isänisän toinen nimi on Olavi. Olavi-nimeä on myös äidin suvussa. Johannesta mietittiin myös lapsen ensimmäiseksi nimeksi, mutta nimi tuntui vähän pitkältä kutsumanimeksi. Myös Johannes-nimi tulee suvun piiristä, kertoo Tuomaksen äiti Maiju Harju. Tuomas-nimi ei liity sukuun, mutta se löytyi kalenterin nimipäiväosiosta varsin helposti. —Teimme mieheni kanssa kumpikin omaa nimilistaa. Niistä sitten katsottiin yhteisiä suosikkeja. Tuomas oli kummallakin ykkösvaihtoehtoja. Halusimme perinteisen nimen, ei liian eksoottista, mutta ei kovin trendikästään. Odotusaikana pienokainen oli lähinnä ”hän” ja loppuraskauden aikana ”Harju”, ehkä tähän vaikutti sekin, ettemme tienneet lapsen sukupuolta. Pojan syntyP o r<br /> <br /> <strong>män jälkeen oli sitten kaikenlaisia kutsumanimiä, sillä Tuomasnimeä käytimme vasta kasteen jälkeen, Maiju Harju muistelee.</strong><br /> Maiju ja Tommi Harju<br /> <br /> </p> <h2>Reposaaren pappilaan kulku helpottuu</h2> <p> Reposaaren pappilaan pääsee nyt sujuvasti luiskaa myöten rollaattorilla, askel helpottuu niiltäkin, joiden on ollut vaikea nousta portaita. Reposaaren kuntokerholaiset ottivat uudesta luiskasta ilon irti, kun väylä avattiin pilke silmäkulmassa. — Kaiteiden välissä oli juhlallisesti nauha, joka leikattiin poikki. Hienoa, että pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuminen helpottuu nyt huomattavasti ja tulo pappilan tapahtumiin on esteetön, iloitsee vs. diakoniatyöntekijä Virpi Rönkkömäki.<br /> k k o s a n o m a t<br /> <br /> Tuomas Olavi Johannes<br /> i n K i r<br /> <br /> </p> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Sivu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/34408" title="etusivu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/34408" title="edellinen sivu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/34411" title="seuraava sivu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/34423" title="takasivu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Julkaisu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2496" title="vanhin julkaisu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/34376" title="vanhempi julkaisu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/34484" title="uudempi julkaisu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/35781" title="uusin julkaisu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> </body>