Kirkkosanomat - 26.9.2013 7/2013 s. 8-9
Etiikka
onkin arkista
taan ja missä järjestyksessä katastrofitilanteissa. Etiikka ei ole vain tunnetta, vaan ammattitaidon rohkeaa käyttämistä. Etiikka voi olla myös pelkkää pysähtymistä ja kuuntelemista. Esimerkiksi tsunamin jälkeen siellä olevien lähettien tärkeä tehtävä oli kuunnella. Lääkäreillekin muutaman minuutin kuunteleminen voi olla potilaan tehokasta hoitamista, Maija vinkkaa. Eettiset periaatteet ja käytännön mahdollisuudet johtavat joskus ristiriitaan ja turhautumiseen. — Vaikka hoitaja haluaisi, harvoin esimerkiksi on mahdollista istua kuolevan potilaan vieressä viimeisen tunnin ajan, hän mainitsee esimerkkinä.
Valintoja tehdään päivittäin ja hetkittäin
tiikka kuulostaa hienolta ja kaukaiselta, mutta tosiasiassa se kuuluu ihmisen arkeen. Ihmiset tekevät päivittäin ja hetkittäin eettisiä ratkaisuja, sanoo porilainen filosofian maisteri Maija Mäkelä. Etiikka johdattaa ihmisen peruskysymysten äärelle. Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka muita yksilöitä tulisi kohdella? Mikä tekee teosta oikean tai väärän? Mitä Jeesus sanoisi tai tekisi? Uskonto voi antaa eettisille arvoille perustan. Erilaisten tulkintojen vuoksi uskonto ei kristillisessä etiikassakaan yksiselitteisesti ratkaise sitä, mikä on oikein ja väärin. Se innostaa kuitenkin toimimaan sen puolesta, mikä koetaan oikeana.
ja yhteisöissä. Maija Mäkelä on koulutustilaisuuksissa käyttänyt esimerkkinä Suomen Lähetysseuran kirjaamia arvoja. Niitä ovat kristillinen toivo, lähimmäisenrakkaus, ihmisarvon puolustaminen, avoimuus ja luotettavuus. Kirkko 2015 -strategiassa kirkon arvoiksi on pelkistetty pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. — Jossain päin Suomea voidaan järjestää agnostikkoiltoja, mutta emmekö voisi mieluummin järjestää arvoiltoja. Yksi arvo yhtenä iltana, Maija Mäkelä ehdottaa.
”Saa höynäyttää”
Ryhmätöiden avulla pohdittiin arvoja ja erilaisia tilanteita, joissa on punnittava eettisiä valintoja monesta näkökulmasta. Esimerkiksi, mikä on potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitajan velvollisuus, jos potilas ei halua ottaa lääkettä? Voiko diakoniatyöntekijä kertoa naapurille, että asiakas kaipaisi seuraa? — Laki on tarkoitettu suojelemaan ihmistä, mutta aina ihminen ei haluaisi sellaista suojelua. Nykyisin sairaala ei esimerkiksi saa kertoa naapurille tai tuttavalle, onko potilas sairaalassa. Pitäisikö hoitotahtoon voida kirjata, että naapureille saa kertoa! Maija Mäkelä heittää. — Minä haluaisin kirjata hoitotestamenttiini ohjeita dementoitumisen varalta. Jos dementoidun, henkilökunta saa höynäyttää minua ja kertoa, että lapset ovat käyneet vaikka joka päivä, jos tulen siitä hyvälle mielelle”, hän jatkaa huumorinpilke silmäkulmassa.
Filosofian maisteri, eläkkeellä oleva Thaimaan-lähetti Maija Mäkelä on herättänyt keskustelua etiikasta niin seurakunnan pienryhmissä kuin diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmissäkin.
Marjaana Perttula
Järki ja omatunto
• Luterilaisessa kirkossa korostetaan omantunnon äänen seuraamista ja järjen käyttöä eettisissä kysymyksissä. • Peruspyrkimyksenä on hyvän tekeminen ja pahan välttäminen. Yleiset kristilliset arvot, kuten rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö, auttavat ratkaisuissa. • Rakkauden kaksoiskäskyssä kehotetaan rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseään. Kultaisessa säännössä kehotetaan tekemään toiselle niin kuin tahtoisi itselleen tehtävän. • Luterilaisessa etiikassa keskeiset hyvän ja oikean teon kriteerit ovat asettuminen lähimmäisen asemaan, lähimmäisen tarpeen huomion ottaminen ja hänen hyvänsä edistäminen. • Lähimmäisen hyvä toteuttaa samalla yhteisön hyvän eli kaikkien - myös oman - edun. Lähde evl.fi
Rehellisyys iso osa etiikkaa
Valmistellessaan viime syksynä etiikkaopetusta terveydenhoitohenkilökunnalle Maija etsi käsiinsä vuoden 1983 lukion etiikkakirjan. — Opiskelijoiden kanssa mietimme, mikä on muuttunut 30 vuodessa ja mikä mahtaa muuttua seuraavan 30 vuoden aikana. Useimmat uskoivat, että esimerkiksi eutanasia sallitaan Suomessa 10–20 vuoden sisällä, Maija kertoo. Ihmisarvon kunnioittamisen, lähimmäisenrakkauden ja oikeudenmukaisuuden ohella keskeisiksi arvoiksi nousivat rehellisyys ja ammattitaito. — Ehdotonta rehellisyyttä tarvitaan silloinkin, kun on tehnyt virheen. Se on heti tunnustettava ja korjattava, ja jos ei osaa korjata, kerrottava muille. Oman rajan tunteminen on eettinen ratkaisu, Maija sanoo. Hän muistuttaa, että etiikkaan ei välttämättä liity tunnetta. — Osa hoitohenkilökunnasta maailmalla on koulutettu valitsemaan, keitä hoideOnko teko oikein?
Omaa etiikkaansa voi jäsenellä pohtimalla, miksi joku teko on oikein? Onko se oikein, jos tekijä on hyvä. Onko se oikein, jos teko on hyvä? Onko se oikein, jos seuraukset ovat hyviä? Etiikka voidaan jaotella ainakin neljään alalukuun: hyve-, velvollisuus-, seuraus- ja sopimusetiikka. Hyve-etiikka pyrkii määrittämään ne luonteenpiirteet ja ominaisuudet, joita hyveellisellä ihmisellä on. Velvollisuusetiikka keskittyy toiminnan vaikuttimien tai syiden oikeuteen/vääryyteen oikeuksien, velvollisuuksien tai muiden periaatteiden kunnioittamisen näkökulmasta. Seurausetiikan mukaan teon moraalinen arvo määräytyy sen ennakoitavissa olevien, ennakoitujen, aiottujen tai tosiasiallisten seurausten mukaan. Sopimusetiikassa teko on oikein, jos se on yhteisössä vapaasti ja järkevästi harkitsevien ihmisten solmima. — Minä huomasin olevani velvollisuuseetikko, Maija paljastaa. Nykypäivänä on tavallista pohtia arvoja ja etiikkaa erilaisissa tehtävissä, työpaikoilla
Pitäisikö hoitotahtoon voida kirjata, että naapureille saa kertoa!
Etiikan opetuksessa hyvä kiertämään
Meri-Porin lukiolaiset tutustuivat diakoniatyöhön.
Etiikan kurssi on yksi kolmesta lukion pakollisista uskonnon kursseista. Siinä käydään läpi etiikan käsitteittä ja teorioita. — Käsittelemme ihmisen elämään liittyviä kysymyksiä myös kristillisen elämänkatsomuksen läpi. Itselläni on jo pitkään ollut mielessä toteuttaa kurssi siten, että oppilaat saisivat osallistua muiden auttamiseen, hyvän tekemiseen. Tekemällä monet asiat aukeavat ja selkiytyvät aivan toisella tavalla, kertoo Meri-Porin lukion uskonnon ja psykologian opettaja Katariina Sjögren. Hän keskusteli ideastaan Pihlavan seurakunnan työntekijöiden kanssa. Diakoniatyöntekijät Kristiina Isokorpi ja Anne Kangas sekä nuoriso-ohjaaja Terhi Räty tulivat koululle kurssin alussa. — Projektimme ”Laita hyvä kiertämään” sai hyvän vastaanoton. Sovimme oppilaiden kanssa pelisäännöistä ja heille jaettiin kohteet. Yhdessä mietittiin oppilaiden kanssa heidän vahvuuksiaan ja siten jokaiselle löytyi sopiva auttamiskohde, Sjögren kertoo. — Uskon , että meidän kaikkien, mukana olleiden perheiden, vanhusten, oppilaiden, työntekijöiden, opetP o r i n
tajan hyvä olo lisääntyy. Hyvät teot auttavat kaikkia. Oppilaat ovat käyneet auttamassa vanhuksia esimerkiksi haravoimalla pihoja, perheissä on autettu lastenhoidossa. Osa 25 kurssilaisesta suoritti hyvän tekemisensä järjestämällä Pihlavan seurakuntatalolle kirppiksen ja autojen pesua. Tulot menevät muun muassa Pihlavan ystävyysseurakunnan hyväksi Venäjän Karjalaan. Lukiolainen Markus Hjulgren
K i r k k o s a
valitsi käytännön työkseen kirpputorilla auttamisen. — Hienoa, kun tällä kurssilla ei ole koetta. Vaikka kurssilla ei ole kirjan pohjalta koetta, niin töitä riittää. Käytännön hyvien töiden lisäksi oppilaat kirjoittavat esseen jostakin eettisestä kysymyksestä, myös power point -esitys annetusta teemasta kuuluu suorituksiin. Markus Hjulgren pohtii esseessään eutanasiaa.
n o m a t