NetPaper - Kirkkosanomat - 21.2.2013 2/2013

<body> <div style="width: 500px;"> <h1>Kirkkosanomat - 21.2.2013 2/2013 s. 8-9</h1> <p> <small>Paastosta avautuu uskon paradoksi M</small><br /> <br /> Ihminen luulee antavansa jotain pois, mutta Jumala antaakin tilalle jotain paljon parempaa.<br /> <br /> ari-Anna Stålnacke on paastonnut monin tavoin. Paastotyyliä huomattavasti merkittävämpää hänelle on kuitenkin paastoamisen merkitys ja tavoite. — Paasto ei ole suoritus, joka tekee ihmisestä paremman. Päinvastoin, tärkeintä paastossa on luopua itsensä pelastamisesta ja pärjäämisestä ja mennä Vapahtajan syliin, Mari-Anna pohtii.<br /> <br /> </p> <h2>Epäonnistuminen voi olla hyvä kokemus</h2> <p> Mari-Annan mukaan paasto on kuin sielun siivoustalkoot. Oman elämän puhdistaminen ei toki välttämättä ole mukavaa. Mari-Anna kehottaakin ryhtymään paastoon nöyrällä mielellä, sillä on vaikeaa ennakoida kuinka tehtävästä lopulta suoriutuu tai kuinka paasto vaikuttaa itseen. Paastoaminen ei ole mikään taikatemppu: tee näin niin pääset lähemmäs Jumalaa. Mari-Annan mukaan paastoamiseen suorastaan kuuluu turhautuminen ja sen toteaminen, ettei pysty pitämään kiinni suunnitelmistaan. Luopumisen kautta voi myös tajuta, kuinka monia riippuvuuksia elämässä on. — Myös paaston epäonnistuminen voi olla hengellinen kokemus. Silloin pitää myöntää, että minä en pysty muuttumaan, tarvitsen Jeesusta.<br /> <br /> </p> <h2>Rukousta ja Raamattua</h2> <p> Paaston ei välttämättä tarvitse merkitä jostain luopumista. Paasto voi olla myös jonkun asian lisäämistä elämään. Mari-Anna on kokeillut esimerkiksi pitää polvirukouksia päivittäin pääsiäispaaston aikana. — Se vaati nöyryyttä ja muistutti siitä, että Jumala on Jumala, ei liikaa kaveri. Rukoukseen polvistuminen lisäsi intensiteettiä ja auttoi keskittymään. Yhtenä vuonna Mari-Anna luki kaikki neljä evankeliumia paastonaikana. Moni paastoaa jostain ajanvietteestä, esimerkiksi television katsomisesta tai Facebookin käytöstä. Mari-Anna kannustaa kuitenkin miettimään, mihin käyttää vapautuneen ajan, ettei paasto jää puolittaiseksi. — Paaston tarkoitus on kuitenkin aina luoda tilaa Jumalalle ja hakeutua tietoisesti Jumalan luo.<br /> <br /> </p> <h2>Daniel-paasto</h2> <p> Viime vuonna Mari-Anna kokeili Daniel-paastoksi nimettyä rukouspaastoa. Ohjeet nousevat Raamatusta Danielin kirjasta, jossa Daniel rukoilee ja paastoaa syöden vain kasviksia ja hiivatonta leipää sekä juoden vettä. Tiukka vegaanipaasto saa ihmisen huomaamaan monia riippuvuuksia, esimerkiksi kofeiiniin ja makeisiin herkkuihin. Mari-Anna pani merkille, miten paljon ihminen käyttää kaikkea turhaa ravinnokseen. — Korvasin teen kuumalla vedellä, johon puristin muutaman tipan sitruunamehua – je se oli hyvää! Mari-Anna oli ajatellut pitää paastoaan kolme viikkoa, mutta siinä vaiheessa tuntui, ettei vielä voi lopettaa. Lopulta hän noudatti Daniel-paastoa neljäkymmentä päivää. — Paasto oli oikein hyvä kokemus. Missään vaiheessa ei ollut nälkä, kasvisruualla sai itsensä kylläiseksi. Hengellisen paaston tarkoitus ei koskaan ole kääntää ajatuksia itseen ja omiin ongelmiin jatkuvan nälän tai seuraavan aterian suunnittelemisen kautta. Lopuksi Mari-Anna toteaa, että Raamatussa on niin paljon puhetta paastosta, että sen täytyy olla merkityksellinen asia. — Varmaa on, että Jumala puhuu. Minun täytyy vain raivata tilaa sille. Ainakin Mari-Annalle paasto on siihen hyväksi havaittu väline.<br /> <br /> <small>Mari Ahvenjärvi</small><br /> <br /> Mari-Anna Stålnacke on huomannut, että paastoamiseen kuuluu myös turhautuminen. Aina ei pysty pitämään kiinni suunnitelmistaan.<br /> <br /> <br /> </p> <h2>Paastossa luovutaan omista pyyteistä</h2> <p> Kokemus riippumattomuudesta osoittaa ihmiselle elämän riippuvuuksia.<br /> <br /> eeri ja Aleksi Kuokkanen paastoavat vuosittain ennen pääsiäistä. He ovat kokeilleet muun muassa nestepaastoa. Aleksi innostui aiheesta ensin ja Meeri kertoo lähteneensä mukaan osittain kokeilunhalusta. — Moni paastoyritys on sisältänyt enemmän hengellisiä pyrkimyksiä, Meeri toteaa. Nestepaasto kesti viikon ja Kuokkaset ajoittivat sen hiljaiseen viikkoon, siis aikaan juuri ennen pääsiäistä. Meeri kuvailee nestepaastoa jopa fyysisesti rajuna kokemuksena. — Varsinaisen paaston idean kannalta kevyt pidättäytyminen on minulle parempi, kuin kokonaisvaltainen paasto, jonka toteuttaminen vie paljon aikaa ja ajatuksia.<br /> <br /> Hiljaiset paastoviikot ovat merkinneet Aleksille evankeliumin ja armon opettelua, lepoa Kristuksessa. — Tavallaan se oli myös hengellisesti laiskaa aikaa. Raamatun Marian tavoin vain olin ja kuuntelin, mitä Jeesus sanoi. Edellytyksenä näille kokemuksille oli se, ettei ollut muuta tekemistä.<br /> <br /> </p> <h2>Paasto kiinnittää huomion riippuvuuksiin</h2> <p> Kuokkasille paasto merkitsee ennen muuta tilan antamista Jumalalle. — Ei niin, että paastoamalla ihminen suorittaa jotain Jumalalle. Ei Jumala minun paastostani hyödy. Mutta kun vietän enemmän aikaa Jumalan kanssa, saan siitä siunauksen omaan elämään, Meeri huomauttaa. Tänä vuonna Meeri ja Aleksi aikovat paastota makeiden herkkujen syömisestä. — Mielestäni on hyvä paastota asioista, jotka vievät ajatuksia mielitekoihin, Meeri pohtii. — On hyödyllistä huomata, että sinänsä hyviinkin asioihin on voinut kehittyä himo ja riippuvuus, jotka eivät ole hyviä asioita, Aleksi muistuttaa. Paaston avulla voi huomata omia riippuvuuksiaan sitä kautta, että hetkeksi löytää riippumattomuuden.<br /> <br /> da jotenkin myös lasten pääsiäiseen valmistautumiseen. — Joku konkreettinen tapa voisi olla hyvä, Meeri toteaa. Lasten kanssa voisi esimerkiksi paastota karkista ja lapset saisivat sitten itse laittaa säästyneet rahat kolehtiin. Meeri kannustaa myös pitämään perhehartauksia yhdessä lasten kanssa. Ainakin hiljaisella viikolla voisi käydä läpi pääsiäistä edeltäviä tapahtumia vaikka lasten Raamatusta. Se olisi myös osa aikuisen paastoa, kun tulisi säännöllisesti luettua Raamattua. Aleksi ehdottaa television lastenohjelmista luopumista joksikin aikaa. — Se olisi myös omista pyyteistä luopumista, kun pitäisi itse vaikka leikkiä tai pelata lasten kanssa se aika, minkä he tavallisesti katsoisivat telkkaria, Aleksi huomauttaa.<br /> <br /> </p> <h2>Rauhallista aikaa Jumalan kanssa</h2> <p> Aleksi on ollut nestepaastolla kahdesti. Hän puolestaan on kokenut sen enemmän hengellisenä kuin fyysisenä. Kummallakin kerralla nestepaasto kesti viikon. — Varasin koko viikon rauhassa olemiseen. Siinä pääsi todellakin irti arjesta. Kuuntelin paljon hengellisiä puheita kaseteilta, kävelin ulkona. Jos kuljin jonkun kahvilan ohi, tiesin, etten voi mennä kahville ja sain rauhassa jatkaa omaa olemistani, Aleksi kuvailee.<br /> <br /> </p> <h2>Kuokkasen perheeseen kuuluu kolme lasta. Meeri ja Aleksi miettivät voisiko paaston tuoVoisinko minä paastota?</h2> <p> ääsiäispaasto alkaa vanhan perinteen mukaan laskiaissunnuntain jälkeisestä keskiviikosta (tuhkakeskiviikosta) ja kestää pääsiäissunnuntaihin asti. Pääsiäispaastoon kuuluu sunnuntaiden jättäminen pois paastopäivistä. Kerran viikossa voi siis suoda itselleen vapauden luopua paastosta.<br /> <br /> Millaisia tapoja paastoon sitten on? Alle on koottu muutamia vaihtoehtoja. Paastotyylin valintaa tärkeämpää on kuitenkin perustella paasto itselleen. Siten myös motivaatio riittää pääsiäiseen asti. Vinkkejä paastoon antoivat kaikki haastatellut sekä Noormarkun<br /> <br /> seurakunnan kirkkoherra Kari Penttinen. — Paasto on nimenomaan hengellinen ulottuvuus, jota Jeesus pitää itsestään selvänä myös Hänen seuraajillaan. Se on aktiivista uskonelämän juurien hoitamista, jumalasuhteen hoitamista armosta käsin. Jesajankirjan 58. luku antaa paastolle raamatulliset lähtökohdat. Messuun osallistuminen, Raamatun luku ja rukous kuuluvat oikeaan paastoon. Siinä on samalla dynaaminen lähimmäisrakkauden luonne. Iloista paastoajaa Jumala rakastaa! Jumalan rakkaudesta ja sanasta ei saa paastota!, muistuttaa Kari Penttinen.<br /> Mari aHVenjärVi<br /> <br /> </p> <h2>Paaston hengellisiä muotoja</h2> <p> • Rukouspäiväkirjan pitäminen • Raamatun lukeminen • Esirukoukset ystävien puolesta • Perhehartaudet • Jumalanpalveluksiin osallistuminen • Katekismuksen lukeminen, esimerkiksi käskyjen kertaaminen<br /> <br /> </p> <h2>Paaston käytännöllisiä muotoja</h2> <p> • Yhteisvastuukeräykseen osallistuminen • Omastaan antaminen • Kirkon kutsujana ja kirkkokaverina toimiminen • Voi yllättää jonkun tarpeellisella lahjalla • Auton sijasta voi kävellä lyhyet matkat • Televisio- tai Facebook-paasto • Makeista herkuista luopuminen • Vapaa-ajastaan luopuminen muiden hyväksi • Ekopaasto<br /> <br /> <small>Sa lm ijä rvi</small><br /> <br /> <small>Mari Ahvenjärvi</small><br /> <br /> <small>Paastoa lasten kanssa</small><br /> <br /> Meeri ja Aleksi Kuokkaselle paastoaminen on yhteinen kokemus. Herkuistakin on helpompi luopua yhdessä.<br /> <br /> </p> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Sivu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/31878" title="etusivu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/31884" title="edellinen sivu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/31887" title="seuraava sivu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/31893" title="takasivu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Julkaisu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2496" title="vanhin julkaisu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/31616" title="vanhempi julkaisu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/32124" title="uudempi julkaisu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/35781" title="uusin julkaisu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> </body>