Kirkkosanomat - 23.2.2012 2/2012 s. 2-3
Rukoileva sydän
23.2.2012
Voimasanoja
uomen evankelisluterilainen kirkkoon on valittu uudet päättäjät kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoihin. Onneksi olkoon ja siunausta vastuulliseen tehtävään kaikille valituille. Alkanut nelivuotiskausi tuo tullessaan monia vaikeitakin päätöksiä. Eräs varmasti paljon puhuttava asia on kirkon talous. Talouskysymyksissä haasteeksi päättäjille esitän, että jos ja kun taloudessa pitää säästää kirkon johto eli kirkolliskokous, piispainkokous, tuomiokapitulit ja kirkkohallitus näyttäisivät esimerkkiä säästämällä ensin omista kuluistaan. Kirkon varathan tulevat pääsääntöisesti verotuloista, jotka kootaan paikallisseurakuntien jäseniltä ja eri puolilla Suomea toimivilta yrityksiltä. Näillä verotuloilla maksetaan kirkon organisaation eri osien kulut. Olisi tarkoituksenmukaista, että resursseja ei ensin jouduta vähentämään perusseurakuntatyöstä, vaan säästäminen alkaisi sieltä, missä ollaan kauimpana varsinaisesta seurakuntalaisten ja kuntalaisten kohtaamisesta. Otsikko Voimasanoja liittyy maan vanhimman kristillisen järjestön Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlavuoteen, jota vietetään teemalla: voimasanoja – 200 vuotta – Piplia. Historian best seller kirja, Raamattu, on edelleen ajankohtainen ja monet saavat sen Sanan voimasta tukea, rohkeutta ja lohdutusta omaan elämäänsä tälläkin hetkellä. Pipliaseura perustettiin 1812 saattamaan suomenkielistä Raamattua laajalti tavallisten ihmisten ulottuville. Tällä hetkellä Raamattu on varsin helposti saatavilla ja se löytyy useimpien kotien kirjahyllystä ja leviää kaikilla mahdollisilla medioilla. Siksi Piplian voimasanaa viedään rohkeasti myös maailmalle. Edelleen raamatunkäännöstyö vähemmistöjen äidinkielelle on monelle avain lukutaitoon, osallisuuteen ja oman identiteetin näkyväksi tekemiseen. Tänä vuonna ja erityisesti alkaneen paaston aikaan on hyvä tarttua Raamattuun ja olla lähellä Sanan Voimaa.
i taida olla uskoa ilman rukousta. Tai rukousta ilman uskoa. Kun on ahdistunut, kannattaa rukoilla. Kun on surullinen, voi rukoilla. Kun pelottaa, saa rukoilla. Kun toivoo jotakin, pitää rukoilla. Kun on iloinen, sydän rukoilee. Kun on kiitollinen, sydän laulaa kiitoslaulua. Koettelemuksissa usko punnitaan, sanotaan. Kristus ei anna kristityn olla ilman ristiä - ei, sillä meidät on kutsuttu rukoilemaan. Rukoileva sydän on oikein päin kallellaan, kääntyneenä Jumalan suuntaan. ”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne. ” Tämä Jaakobin kirjeen kohta Uudessa testamentissa on suurta lupausta. Kunpa vaan meillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, niin mitä rukouksen avulla voisimmekaan saada aikaan. Vaan mikä estää rukoilemasta? Kiire, apatia, tärkeämmät asiat, epäusko? Mitenkä paljon maailman asiat tukahduttavatkaan suhdetta Jumalaan. Juuri äsken pysähdyin rukoilemaan. Rukoilin siunausta ystävälle, joka auttaa minua, työkaverille, jonka lapsi on sairaana. Ja sitä, että kissani leikkaus menisi hyvin. Rukoilin taitoa ja voimia ihmisiä ja eläimiä hoitaville, lääkäreille, hoitajille. Muistan tavallisia ihmisiä. Maailman henki on jo pitkään
suosinut julkkiselämää, kaunis ja ”rohkea” pitää olla tavalla tai toisella. Mutta ihmiset eivät voi hyvin. Mikä avuksi? Jeeus opetti Isä meidän –rukouksen. Ja toisaalla Hän kehottaa: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.” (Luuk 11:9) Jeesuksen opetuslapsetkin kinastelivat siitä, kuka heistä olisi ”suurin”. Jeesus sanoi: ”Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin olisi palvelija.” Nöyryys ei ole pahasta.
Raino Salmijärvi
Rukoilla voi missä ja milloin tahansa.
Ihminen kaipaa puhdasta omaatuntoa. Siihen auttaa keskustelu ja hiljentyminen Jumalan läsnäolossa. Voi kuunnella, mitä Hän meiltä odottaa. Ja oppia luottamaan, että Hän kulkee mukana, antaa voimia, ymmärrystä, taitoa ja viisauttakin. Uskossa rukoilen, että Jumala suojelisi kaikkia lapsia, ohjaisi nuorisoa Häntä kohti, kääntäisi aikuiset kuuntelemaan Sanaa. Rukoukseen koko kansa! Monet ovat jo löytäneet rukouksen, yhteyden Taivaan ja Maan Luojaan, ottaneet Vapahtajan omakseen, pyytäneet Pyhää Henkeä elämäänsä. Hän ei hylkää, ei käännä selkäänsä. Rukoillaan vaikka kukin oman asuinpaikkakuntamme puolesta, ja perheen puolesta - ja vaikka vihamiesten -jos sellaisia on. Jumalalla on valta, viisaus ja voima ja Hän on Rakastava Isä.
Anne Kangas diakonissa Pihlavan seurakunta
Kun on ahdistunut, kannattaa rukoilla. Kun on iloinen, sydän rukoilee.
i k k u n a p e n k k i
Raino Salmijärvi
Sitoutumispelko
akukone Google antaa otsikon sanalle noin 27 600 hakutulosta alle sekunnissa. Ilman tätä tieteellistä koettakin on selvää, että sitoutumiseen liittyy jotain tavoiteltavaa ja jotain pelottavaa. Sitoutumispelon taustalla voi olla huonoja kokemuksia ja pettymyksiä. Usein kysymys on siitä, että ei halua sulkea pois muita vaihtoehtoja, ja juuri sitähän sitoutuminen merkitsisi. Moni luulee pelkäävänsä sitoutumista, mutta pelkääkin riippuvuutta. Sitoutuminen eroaa riippuvuudesta siten, että sitoutumisessa on olennaista vapaaehtoisuus, vapaus ja oma valinta. Kun ihminen on niin itsenäinen, että hän voisi elää yksinkin, hän pystyy sitoutumaan toiseen ihmiseen. Onko koko loppuelämäksi sitoutuminen vanhanaikaista? Onko trendikkäämpää tai tarkoituksenmukaisempaa sitoutua toistaiseksi? Avioliitot olivat ennen pitkäaikaisempia, mutta eivät välttämättä onnellisempia kuin nykyisin. Väestöliiton perhebarometrin mukaan suomalaisten parisuhdetyytyväisyys on kasvanut merkittävästi 1970-luvulta alkaen.
On ainakin kaksi sitoutumisen tyyliä. Perinteinen tyyli perustuu rajoituksiin ja velvollisuuteen. Suhteen arvo ei liity niinkään tunteisiin puolisoa kohtaan, vaan annetun lupauksen kunnioittamiseen. Taustalla voi olla myös sosiaalista painetta, pelkoa ympäristön reaktioista tai taloudellisista vaikeuksista, joita suhteen lopettaminen aiheuttaisi. Näin ollen epätyydyttävääkin suhdetta jatketaan erosta aiheutuvien ikävien seurausten pelossa. Modernimpi sitoutumistyyli perustuu tunteisiin; haluun sitoutua ja viehätykseen kumppania kohtaan. Tyytyväisyys suhteeseen johtaa voimakkaampaan sitoutumiseen. Odotukset parisuhdetta ja puolisoa kohtaan ovat suuret. Korostetaan rakkautta ja läheisyyttä. Suhdetta ei voida pitää itsestään selvänä, vaan se vaatii jatkuvia varmennuksia. Epätyydyttävä suhde voidaan lopettaa, vaikka se ei helppoa olekaan. Oli tyyli sitten mikä tahansa, niin sitoutumista vahvistaa suhteeseen investoiminen. Perinteisessä tyylissä investointi eli satsaus
saattoi olla yhteinen omaisuus tai lapset. Modernissa tyylissä investointi on tunnepitoisempaa. Sitoutuminen on halua vapaaehtoisesti tehdä valintoja suhteen hyväksi. Vakiintunut parisuhde on sitoutumista loppuelämäksi, vaikka varmuutta ei ole. Ilman panostusta ja riskin ottamista ei saavuta mitään. Kun sitoutumista miettii, niin on turha tuijottaa eroprosentteja, koska suhde tarvitsee joka tapauksessa sadan prosentin satsauksen.
Heikki Kruus Perheneuvoja Psykoterapeutti
Kari Erkkola
päätoimittaja
Porin Kirkkosanomat
Julkaisija: Porin evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä. Päätoimittaja: Kari Erkkola. Toimitussihteeri: Maija-Leena Seppälä. Toimitusneuvosto: Porin seurakuntien viestinnän neuvottelukunta. Osoite: Hallituskatu 9 b, 28100 Pori. Puhelin: 0400 309 815 Internet: www.porievl.fi. Sähköposti: Kustantaja: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa, PL 279, 00181 Helsinki. Jakelu: Itella posti oy. Jakeluhuomautukset Itellalle. Ilmoitusmyynti: Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, 040 509 4962, faksi 020 754 2343. Yksityistilaus: 8 euroa vuosikerta. Seuraava numero ilmestyy 29.3.2012
Kannen kuva Raino Salmijärvi: Kirsti Salo toivottaa Viasvedellä Hilla-Elisa Sainion tervetulleeksi.
Perttula ja Rajala jatkavat kirkolliskokouksessa
Kirkolliskokousedustajat seuraavalle nelivuotiskaudelle on valittu. Uusi toimikausi alkaa 1.5.2012 ja kestää 30.4.2016 asti. Kirkolliskokous on ”kirkon eduskunta”, ylin päättävä elin. Porilaisista ehdokkaista tulivat valituiksi toimittaja Marjaana Perttula Keskustan ja sitoutumattomien listalta ja maakuntajohtaja Pertti Rajala Sosiaalidemokraattien listalta. Kumpikin on ollut jo aiemmin kirkolliskokouksessa. Samanaikaisesti toimitettiin hiippakuntavaltuuston vaali. Hiippakuntavaltuusto hoitaa tuomiokapitulin ohella hiippakunnan hallintoa ja voi tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle. Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuustoon valittiin Porista lehtori Simo Korpela Keskustan ja sitoutumattomien listalta ja KM, luokanopettaja Sonja Myllykoski Sosiaalidemokraattien listalta. Lisäksi valituksi tuli papiston kiintiöstä Keski-Porin seurakuntapastori Tapio Hietalahti Kaiken kansan kirkko – listalta. Vaalit ovat välilliset, maallikkoedustajista äänestivät syksyn 2010 seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt. Papit puolestaan äänestävät pappisedustajat kumpaankin toimielimeen.
Erne Hakala
Arkkihiippakunnan kirkolliskokousedustajat
Maallikkoedustajat: Keskusta ja sitoutumattomat: Tauno Pihlava, Marjaana Perttula ja Pekka Heikkilä. Kokoomus ja sitoutumattomat: Aarto Jalava ja Tapio Yliluoma. Sosiaalidemokraatit: Pertti Rajala. Partiotyön ystävät: Mari Korhonen. Pappisedustajat ovat kaikki eri ehdokaslistoilta: Tapio Seppälä (Kaiken kansan kirkko), Hanna Hella-Aro (Yhteisellä tiellä), Aino Vesti (Elävät kivet), Erkki Koskenniemi (Sanan kirkko).
Busngen kylän naiset Luoteis-Tansaniassa valmistavat myyntiin käsitöitä. Yrittäjyyteen jää aikaa, kun vettä ei enää tarvitse hakea kilometrien päästä.
Vedellä irti köyhyydestä
ehitysmaiden naisten elämässä on usein yksi vakio: päivän kulku määräytyy veden saatavuuden mukaan Vesi sammuttaa janon, virkistää, puhdistaa ja ylläpitää elämää. Se ei ole mukavuustekijä, vaan elinehto. ”Karibuni Kishapu”, nainen toivottaa kädestä pitäen. Pölyinen tuuli puhaltaa hellettä kasvoille, ja hiekkaa joutuu pyyhkimään silmäkulmista. Kaikkialla on alavaa, eikä näköetäisyydellä ole kuin muutama talo - tässäkö se kylä on? Olemme saapuneet Kishapun alueen Busongen kylään, Luoteis-Tansaniaan. Näkymät ovat kuin kuun pinnalta: silmänkantamattomiin harmaata soraa, kitukasvuisia puita, pieniksi puroiksi kuivuneita joenpahasia ja korventunutta maata. Ilmastonmuutoksen pidentämät kuivuuskaudet ja puiden hakkuu polttopuuksi ovat saaneet alueen aavikoitumaan.
Tilinpäätös jää miinukselle
Porin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli 15.2.2012 kokouksessaan mm. tilinpäätösasioita ja päätti korjausurakoista. Tilinpäätös- ja budjettimuutostiedot käsitellään vielä yhteisessä kirkkovaltuustossa. Tilinpäätöksestä on tulossa 765 000 euroa alijäämäinen. Suurin poikkeama 655 000 euroa miinussuuntaan johtuu arvopaperien muutoksista. Verotulot 14 853 000 euroa ovat toteutuneet arvion mukaisesti. Toimintakulut ovat noin 15,8 miljoonaa euroa ja toimintakate 13,2 miljoonaa euroa. Porin Teljän seurakunnan tilinpäätöksessä on 67 563 euron eli 3,9 prosentin ylitys. Budjetti ylittyy, koska seurakuntamaksaa Porin käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti täydet korvaukset kesällä 2009 irtisanotuille lastenohjaajille. Seurakunnalle tulee myös asianajokorvauksia. Asiaan liittyviä kuluja oli viime vuonna kaikkiaan 162 198,15 euroa. Kaikki kulut on kirjattu Porin Teljän seurakunnan budjettiin, joten toisaalla menoista on myös pystytty säästämään. Säästölinjalla Porin Teljä jatkaa myös tänä vuonna. Listalla on laskelma palkkamenojen 74 266 euron säästöstä, joka saadaan henkilöstömenoista. Tähän päästään muun muassa niin, ettei palkata viransijaisia. Porin Teljän seurakuntaneuvosto ja työntekijät ovat yhteisesti valmistelleet säästöjä.
Yksinkertaisilla asioilla on kauaskantoiset seuraukset.
myös lasten huonoon koulutustasoon. Köyhyyden kierre on valmis.
vat tarpeeksi varoja auttaakseen kylän 25 orpolasta. Tarina on tavallinen: järjestön järjestämän koulutuksen jälkeen naiset ovat milloin alkaneet milloin viljellä, milloin leipoa, ja ajan kuluessa toiminta on kasvanut ja he ovat sijoittaneet esimerkiksi ompelukoneeseen. — Nyt luomme itse elämämme, Emmanuel iloitsee.
Vesijärjestelmät kunnostettiin
Inolelon ja Busongen naiset ovat kuitenkin onnekkaammassa asemassa kuin monet maanaisensa: vesijärjestelmän kunnostamisesta lähtien vedenhakumatkat eivät ole vieneet leijonanosaa päivästä. Puhdas vesi on huomattavasti vähentänyt vatsatauteja ja lapsikuolemia. Se on myös antanut naisille aikaa ja mahdollisuuden alkaa aktiivisesti parantaa perheidensä elintasoa. Busongen Suzanna Ezekiel, Mary Matias ja Bernadetta Jilala kertovat valmistavansa myyntiin tulisijoja, ihovoiteita, käsitöitä sekä viljelevänsä maata ja kasvattavansa kanoja. Susan Mulega ja Joyce George puolestaan ompelevat lakanoita. He ovat päättäneet laajentaa toimintaansa niin kauan kunnes saaIlmastonmuutos haasteena
Toimeentulovaihtoehtojen kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kishapun kaltaisella alueella, jossa ilmastonmuutos vaikeuttaa jo ennestään haastavaa elämää. Lähetysseuran kumppanin avulla Kishapussa kunnostettiin hajonnut vesijärjestelmä, joka pumppaa vettä maanpinnan alla ensin vesitorneihin ja niistä eteenpäin kaivoihin. Kaivolta ostettaessa vettä saa kahdella sentillä 20 litraa. Jokaisessa kylässä on oma vesikomitea, joka vastaa vesihuollon ylläpidosta. Ilman yhteisön omistajuutta järjestelmä ei toimisi.
Salla Matilainen
Koululle ei jäänyt aikaa
Suurimman taakan ilmastomuutoksesta ja veden rajallisuudesta kantavat naiset ja tytöt, joiden elämään vesi vaikuttaa kaikilla tasoilla. Naiset ovat perinteisesti vastuussa ruoanlaitosta, pyykinpesusta, ruokakasvien viljelystä, siivouksesta ja lasten terveydestä, ja kaikkiin tarvitaan vettä. Naapurikylä Inolelossa vedenhakumatka kesti aiemmin lähes 10 tuntia, ja lapset auttoivat usein äitejään jääden jälkeen koulussa. — Suurin osa alueen lapsista kävi koulua vain teoriassa, huokaisee tansanilaisen kansalaisjärjestö TCRS:n kenttätyöntekijä Rehema Samuel. Yksinkertaisilla asioilla on kauaskantoiset seuraukset. Naisten pitkät vedenhakumatkat estävät heitä usein kouluttautumaan tai tekemästä palkallista työtä, mikä usein johtaa
Mikonkatu 8 saa ulkomaalin
Mikonkatu 8 suojellut puutalot saavat uuden maalipinnan. Maalausurakka koskee julkisivuja ja vesikattoja. Värisävyt määritellään Satakunnan museon rakennustutkijan ja arkkitehdin kanssa. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi työn tekijäksi Altti Rintala Oy:n. Puistojen risteyksessä sijaitsevan Porin seurakuntakeskuksen vesikattojen remontin tekee Varsinaisbitumi Oy. Seurakuntakeskus on valmistunut 1970-luvun lopussa. Tuolloin taloon on tehty tasakatto, jolle tehdään nykynormien mukaiset kaadot.
o s a n o m a t
Katkaise naisten köyhyys – Tasaamalla!
Tasaus 2012 kerää varoja naisten taloudellisten oikeuksien parantamiseen Tansaniassa. Kevät- ja syyspäivän tasauksen aikoihin valoa riittää yhtä paljon maapallon etelä- ja pohjoispuoliskolle. Tasaus muistuttaa tasauspäivien aikoihin erilaisista elinoloista maailmassa. Siinä on tasauksen paikka. Tasauksen ydinsanoma nousee evankeliumista. Jokainen ihminen on Jumalan luomana yhtä arvokas Naisilla on Jumalan luomina oltava yhtäläiset oikeudet miesten kanssa. Lue lisää: tasaus.fi/