Kirkkosanomat - 9.5.2007 4/2007 s. 5
Mari Ahvenjärvi
Päivö Parviainen Länsi-Porissa
Rovasti Päivö Parviainen, ”Jumalan kiireinen mies”, vierailee Länsi-Porin kirkolla sunnuntaina 20.5. klo 17 Ystävyyden illassa. Päivö Parviainen on Suomen vanhimpia pappeja, syntynyt vuonna 1912. Hänellä on ollut pitkä työura lähetyskentllä: Manner-Kiinassa levottomina aikoina toisen maailmansodan varjossa, sitten vielä Taiwanilla. Rovasti Parviainen vierailee edelleen ahkerasti seurakunnissa kertomassa elävästi ja koskettavasti lähetystyön kuulumisia ja kristinuskon ydinsanomasta. Ystävyyden illassa on kahvitus Länsi-Porin ystävyysseurakunnan Moksa-Ersän tukemiseksi ja kuukausittain pidettävään tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita.
”Rapsodia isänmaalle”
Anja Aallon runopiiri esittää sunnuntaina 20.5. klo 12 ”Rapsodian isänmaalle” sekä afrikkalaisia rukouksia Pormestarinluodon seurakuntakodissa. Runopiirin lisäksi tilaisuudessa ovat Erkki Hakkiluoto, Pentti Laine ja Teija Eloranta. Tilaisuuden tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Neljä vuosikymmentä sitten alakouluun tullut Vilja Arvela kertoo olevansa jo mummu. — Missä välissä sinäkin olet ehtinyt vanhentua, hämmästelee Sirkka Aalto entiselle oppilaalleen.
Preiviiki
Iloinen puheensorina täytti Preiviikin kirkon kahvihuoneen, kun kyläläiset kokoontuivat jakamaan muistojaan kylän koulusta. Takavuosien oppilaiden lisäksi joukossa oli myös Preiviikin koulun pitkäaikainen opettaja Sirkka Aalto.
Naisten draamapäivä
Leikkisää teatterintekemistä pääsee kokeilemaan naisten draamapäivässä lauantaina 19.5. klo 10 – 17. Paikka on Porin seurakuntakeskus, Eteläpuisto 10 A, musiikkisali, 5. kerros. — Draamapäivää ovat toivoneet Naisten kahvilan naiset. Totesin, että kannattaa kokeilla, ”draamaahan” elämä on välillä muutenkin, kertoo päivän ohjaaja HannaMaria Vahala. Ilmoittautumiset: Hanna-Maria Vahala p. 0400 309754 tai sähköpostitse Hanna-Maria Vahala pitää myös Kynä kädessä –kirjoittajapiiriä. Se on alkanut 2.5. ja jatkuu keskiviikkoisin klo 13 – 15 Porin seurakuntakeskuksessa. Kokoontumisissa kurkistetaan myös kirjallisuusterapian maailmaan. Vahalalta saa lisätietoja.
– muistojen ja tämän hetken koti
— Enkä koskaan ole ajatellutkaan muuttaa muualle. Sirkka myhäilee kylän isäntien kai luulleen, että opettaja olisi ikuinen vanhapiika. Sen tähden hänelle osoitettiin asumukseksi pieni huone ja keittiö. Entisten oppilaiden joukossa muistetaan kuitenkin, kuinka opettaja löysi miehen. Koulun nurkalla näkyi toisinaan moottoripyörä, jota kylän pojat kovasti ihailivat. — Friiuureissulla taisi pyörän omistaja liikkua, huudahtaa joku kyläläisistä.
Kiitos kotikylästä
Sydän viisas kaikesta kiittää ilosta, surustakin. Isän kanssa kulkea matkaa on paras ja turvallisin. Preiviikin koulussa opittiin kertotaulujen ja kasvien lisäksi tuntemaan Jumalaa. Vilja Arvela muistaa, kuinka viikon ajan laulettiin samaa virren säkeistöä. Lauantaina säkeistö piti osata ulkoa. - Ajattelin ulkoa opittujen virsien kenties muistuvan oppilaiden mieleen elämän vaikeina aikoina, Sirkka Aalto kertoo. Hänen luokassaan koulupäivät päätettiin yhteiseen kiitokseen. Kiitettiin taivaan Isää, opettajaa ja oppilastovereita siitä, että oli saatu tulla kouluun oppimaan uutta. Vanha opettaja kiittää eläkkeellä ollessaan työvuosistaan, ja toivoo, että oppilaista vuosikymmenten ajalta olisi tullut kunnon ihmisiä, hyviä kukin omassa työssään.
Koulun juhlaa ja arkea
Kyläkoulun vuodenkiertoon kuuluivat oleellisesti juhlat. Jouluisin kylän väki kokoontui katsomaan yläluokkalaisten valmistamaa näytelmää ja alaluokkalaisten kuorolaulua. — Olisi hienoa päästä nyt näkemään ja kuulemaan niitä esityksiä, Vilja Arvela pohtii. Sirkka Aalto valmisteli joulujuhlia iltakaudet ompelemalla esiintymisasuja. Ensimmäisen joulujuhlansa Preiviikin koululla hän muistaa hyvin. Maassa oli paksu kerros uutta lunta ja tunnelma oli kovin jouluinen. Eräs pieni oppilas astui yleisön eteen lausumaan runoa, joka harjoituksissa oli sujunut mallikkaasti. Sujuvan alun jälkeen runo katkesi ja oppilas totesi: — En mää muist ennää. Sirkka Aalto sen sijaan muistaa. Mieleen on jäänyt niin koulun juhlia kuin arkeakin. Arkista elämää oli esimerkiksi se, että ruokailuun mentiin kumisaappaat jalassa. Isot pojat kantoivat reppuselässä ne, kenellä ei saappaita ollut. Myöhemmin keittola korjattiin, eikä lattialle enää päässyt vettä.
reiviikin koulutiellä -tapahtuma kuului Preiviikin kirkolla järjestettyyn kolmen kyläillan sarjaan. Kyläkoulun lisäksi illoissa muisteltiin Preiviikin historiaa ja kotikylän antamia elämän eväitä.
Kylään syntynyt ja saapunut
Meren rannalla poukamassa kylä pieni, turvallinen. Se sopukka isämme maasta on meille niin läheinen. Vilja Arvela on syntynyt ja kasvanut Preiviikissä. Hän muistelee lapsuutta rakkaassa kotikylässä erityisen lämpimästi. — Lapsuus keskikaupungilla, ison koulun oppilaana, olisi ollut hyvin erilainen, Vilja miettii. Hän kokee pitkään jatkuneen, huolettoman ja turvallisen lapsuuden antaneen voimia elämän matkalle. Sirkka Aalto saapui Preiviikiin vastavalmistuneena opettajana vuonna 1948.
Merituulen lumoamat
Mikä sitten tekee Preiviikistä kodin, mikä pitää kyläläiset juurillaan? Sirkka Aalto kertoo sen olevan vuosittain kodin yli lentävät joutsenet. — Preiviikin lahti, toteaa Anja Viitanen. Vaikka ulkopaikkakuntalainen ei ehkä ymmärrä, mikä siinä rannassa kiehtoo. Sirkka Aalto muistelee rannassa olleen paksun lankun. Lankun päällä istuivat kylän ukot tarinoimassa. — Heidän juttunsa olivat valtavan hauskoja, hymyilee Sirkka, joka usein kulki tarinoita kuuntelemassa. — On kai sanottukin, ettei preiviikiläisiä tapaa kylän raitilla vaan rannassa, pastori Reija Nordström naurahtaa.
P o r i n
Myös vuosien jälkeen kotikylä vetää pois muuttaneita puoleensa. Eihän missään ole yhtä mainiota hiihdellä kuin Preiviikinlahdella. Eivätkä metsät ole samanlaisia. — Seitsemän vuotta asuin muualla, mutta tänne palasin, kertoo Maria Anttila. Meri veti puoleensa. Myös rakkaat muistot sitovat kylän kasvatit kotiseutuunsa. Vilja Arvela kertoo, kuinka P. J. Hannikaisen laulu Pyhäaamun rauhaa muistuttaa häntä aina sunnuntaiaamuista lypsytarhassa. Hän piirtää sanoilla kuvaa, jonka käsinlypsyä koskaan kokematon toimittajakin ymmärtää tavattoman kauniiksi. — Lehmät on koottu tarhaan lypsylle. Koko ympäristö on aivan hiljainen, lehmätkin ovat tavallista rauhallisempia. Ei kuulu arkisia kylän ääniä, kuten arkiaamuisin. Ei kuulu autojen, traktoreiden, moottorisahojen tai rakentamisen ääniä. On vain hiljaisuus ja rauha. Kukapa ei kaipaisi sitä lapsuutensa kotikylää. Preiviikiläiset ovat halunneet kasvattaa myös lapset ja lastensa lapset rakkaassa kylässään. Niinpä kotikylä on koti vielä vuosikymmenten päästä omasta lapsuudesta. Laulun säkeet Sirkka Aallon laulusta Kiitos kotikylästä.
Kesäkerhon retkiä lähiseuduille
Keski-Porin seurakunnan retkeilevä kesäkerho aloittaa kautensa tiistaina 29.5. Kesäkerhon retket suuntautuvat pääasiassa lähiseuduille joka toinen tiistai. Ensimmäisellä retkellä 29.5. käydään mm. Harjunpään seurakuntakodissa, Ruosniemen kirkossa ja Friitalan nahkamuseossa. Retkillä on mukana avustajia, joten heikkokuntoisemmatkin voivat päästä näin virkistäytymään. 20 euron retkimaksu sisältää matkat, ruokailun ja kahvin. Ilmoittautumiset diakonissa Marja-Leena Silvanin vastaanottonumeroon ma 9 – 11 ja ke 10 – 12 p. (02) 6238 767.
Mari Ahvenjärvi
Keväinen kaffekonsertti
Teljän Kamarikuoro laulaa ja laulattaa sunnuntaina 27.5. klo 15 Rantakartanossa Isojoenrannalla. Ohjelmassa on mm. suomalaisia kansanlauluja. Kuoro lupaa hauskuuttaa myös Timo Kiiskisen ”Top level”-kappaleella. Duettoparina on Leena Rosenberg ja Jouni Kivimaa. Kuoroa johtaa Anne-Marie Grundstén. Ohjelma 8 euroa.
Preiviikissä
Su 20.5. klo 12 messu ja evankeliumijuhla. Su 10.6. klo 12 sanajumalanpalvelus koulun pihalla (sateella sisällä). Tarjoilua ym. ohjelmaa. Tiistaisin klo 9 – 10 diakoniatyöntekijän vastaanotto ja klo 18 raamattupiiri kirkolla.