NetPaper - Kirkkosanomat - 28.2.2007 2/2007

<body> <div style="width: 500px;"> <h1>Kirkkosanomat - 28.2.2007 2/2007 s. 3</h1> <p> <small>Rukoushuoneen naapuriin</small><br /> <br /> <small>senioriasuntoja</small><br /> <br /> </p> <h2>Agricola-juhlavuoden tapahtumia syksyllä</h2> <p> Porin seurakuntien Agricola-työryhmä valmistelee syksyksi luentosarjaa ja juhlamessua. Agricola-juhlavuoden luentosarjassa kuullaan 5. syyskuuta alkaen joka toinen keskiviikko mielenkiintoisia esityksiä mm. naisen elämästä Agricolan aikaan, Agricolan kehittämästä Suomen kielen kieliopista ja Agricolan kirjallisesta tuotannosta. Syksyn luentosarja täydentää Satakunnan museossa alkuvuodesta pidettyä Agricola-luentosarjaa. Luentosarjan keskellä, mikkelinpäivänä 30.9 järjestetään Keski-Porin kirkossa Agricola-juhlamessu. Klo 10 alkavaa messua elävöitetään Agricolan ajan puvustuksella ja messussa on myös ajan henkeen sovitettuja draamallisia aineksia, vahvaa kirkkolaulua unohtamatta. Mikael Agricola jätti vaikuttavan puumerkkinsä suomalaiseen kulttuuriin. Hänen elämäntyönsä jäljet tuntuvat vahvasti vielä 450 vuotta Agricolan kuoleman jälkeenkin. Agricola loi suomen kirjakielen, rakensi kielioppia sekä kehitti sanastoa. Hän oli myös kielenkääntäjä. Kirkon uudistajana Agricola johdatteli kirkkoa maltillisesti vanhasta uskosta uuteen luterilaiseen<br /> <br /> </p> <h2>Mari Puska oppilaitosteologiksi</h2> <p> Pastori Mari Puska on valittu Porin seurakuntayhtymän oppilaitosteologin virkaan. Mari Puska on tällä hetkellä Porin Teljän seurakunnan vs. 1. kappalainen. Oppilaitosteologin työsarkana on Porissa oppilaitostyö korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Lisäksi hän hoitaa Porin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön puitteissa ruotsinkielistä työtä ja evankelioimistyötä. Mari Puska on kirjoittanut ylioppilaaksi Porin suomalaisesta yhteislyseosta, valmistunut teologian maisteriksi Åbo Akademista ja vihitty papiksi Turussa viime vuoden helmikuussa. Valinnan teki yhteinen kirkkoneuvosto kokouksessaan 21. helmikuuta.<br /> <br /> Mikonkadun rukoushuone ja tontin kulmatalo kunnostetaan. Uuteen senioritaloon tulee vuokra- ja omistusasuntoja. Ennakkomarkkinointi alkaa keväällä.<br /> <br /> Mikonkadun ja Antinkadun kulmatontille nousee ensi vuoden loppuun mennessä asuintalo. Rukoushuone ja sen viereinen puutalo on suojeltu.<br /> <br /> orin seurakuntayhtymän omistaman Mikonkatu 8:n rakentamissuunnitelmat etenivät yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 31. tammikuuta. Kirkkovaltuusto antoi tukensa hankkeelle ja lupasi taata enintään kolmen miljoonan euron lainan. Keskeisellä paikalla Porissa sijaitsevalla tontilla on mm. vanha rukoushuone. Suunnitelmien mukaan tontilla säilytetään rukoushuoneen lisäksi tontin kulmassa sijaitseva puutalo. Säilytettävät puutalot pysyvät seurakuntien omistuksessa. Uudisrakennuksina omalle tontilleen tulee senioriasuntoja sekä omitus- että vuokraasunnoiksi: Rakennuksen Antinkadun puoleinen osa on 6-kerroksinen ja pihan puoleinen 3kerroksinen. Uudisrakennuksen osoite on Antinkatu 22 ja sitä hallinnoi kiinteistöyhtiö. — Luonnossuunnittelu on meneillään ja<br /> <br /> tekniikan suunnittelijat aloittavat työnsä näinä päivinä, kertoo Porin seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Kalevi Lindfors. — Uudisrakennukseen tulee 50 asuntoa, joista yli puolet on vuokra-asuntoja. Osa myydään osakkeiksi. Viereiselle tontille jää rukoushuoneen ja kulman puutalon kehystämä sisäpiha. — Tarjoamme pihapiirissä ja kiinteistöissä seurakunnallisia palveluja. Kulmatalo saattaa mennä vuokralle, tarkentaa Kalevi Lindfors. Hankkeen pääsuunnittelijaksi yhteinen kirkkoneuvosto on valinnut Arkkitehti Oy Asmalan. Rakentamista varten on yhtiö perusteilla, sen rakennusaikaiseen hallitukseeni on kirkkoneuvostossa nimetty Seppo Ahtikoski, Altti Lammi, Osmo Santala ja Kalevi Lindfors. Porin kaupunginvaltuusto on vahvistanut tontin kaavamuutoksen joulukuussa 2006. Uusi senioritalo valmistuu näillä näkymin syyskauden 2008 aikana.<br /> <br /> </p> <h2>Puutalot 1800-luvulta</h2> <p> Mikonkadun rukoushuone on valmistunut vuonna 1888 ja laajennettu nykymittaansa vuonna 1895. Sen rakennutti Porin luterilaisen kirkon ystäväin yhdistys. Rukoushuoneen nykyinen ulkoasu on pääpiirteittäin vuodelta 1928, suunnitelmat teki tuolloin rakennusmestari A. Sairanen. Rukoushuoneella pidettiin mm. rippikoulua ja muutenkin nuoriso kokoontui siellä. Seurakunnallinen toiminta oli rukoushuoneella vilkasta, sillä se oli kirkon ohella ainoa kokoontumispaikka. Kulmatontin, jolla rukoushuone sijaitsi, omistivat puoliksi Porin luterilaisen kirkon ystäväin yhdistys ja merimies Frans Adam Gustafsson. Kulmarakennus on valmistunut vuonna 1878,sen nykyasu on pääpiirteissään vuodelta 1908. Yhdistys lahjoitti rukoushuoneen Porin seurakunnille vuonna 1957. Samana vuonna seurakunnat ostivat rukoushuoneen viereisen kulmatalon. Sekä rukoushuoneen että kulmatalon sisätilat uusittiin vuonna 1964 arkkitehti Keijo Vallin suunnitelmien mukaan. Julkisivut on kunnostettu vuonna 1997. Tontilla on lisäksi osoitteessa Antinkatu 22 puutalo vuodelta 1915. Rakennus on huonossa kunnossa eikä museoväkikään katso sen säilyttämistä tarpeelliseksi. Suojeltavien rakennusten kunnostus alkaa ensi vuonna, jolloin myös niiden käyttösuunnitelmat tarkentuvat. Tällä hetkellä kulmarakennuksessa toimii Keski-Porin seurakunnan nuorisotyö sekä diakonian vaatevarasto.<br /> <br /> </p> <h2>Keski-Porin vanhat urut soivat Oradeassa</h2> <p> Keski-Porin kirkossa vuodesta 1965 soineet Kangasala-urut jatkavat elämäänsä Romaniassa. Soittimen osti Romanian reformoitu kirkko. Urkurakentamo Zsolt Simo Romaniasta purki urut Keski-Porin kirkosta viime vuoden toukokuussa. Purkutyö kesti pari viikkoa. Urkujen uusi koti on 800-istumapaikkainen kirkko Oradean kaupungissa Transsylvaniassa. Siellä urut valmistuivat toimintakuntoon joulukuussa. Uusia urkuja juhlistettiin konserttisarjalla, jossa esiintyi myös Porin urkuprojektissa asiantuntijana toimiva Eero Annala. Keski-Porin kirkon uusien urkujen valmistumista voi seurata kuvasarjassa, jota koostetaan Porin seurakuntayhtymän Internetsivulta www.porievl.fi Keski-Porin seurakunnan musiikkityön sivulta.<br /> <br /> <strong>hyvä</strong><br /> Miten lähetystyötä voi tukea?<br /> Lähetystyössä voi olla vaikka kotoa käsin. Lähetystyön monia mahdollisuuksia selvittää Porin Teljän seurakunnan lähetystyöstä vastaava teologi, pastori Silja-Maaria Kavasto. Kudotaanko lähetyspiirissä vielä sukkaa? Kyllä villasukat ovat lähetysmyyjäisten hyvä myyntiartikkeli, joten puikot viuhuvat edelleenkin osaavien käsissä. Lähetyspiireissä kuullaan eri maissa tehtävästä lähetystyöstä, kehitysyhteistyöstä tai siitä mitä täällä Suomessa lähetyksen saralla tehdään. Lähetyspiiri voi koostua myös raamattuopetuksesta. Silloin tällöin piiriin saadaan ihan oikea lähetystyöntekijäkin, joka tuo terveisiä omalta työkentältään. Piirissä rukoillaan aina erityisesti oman seurakunnan lähettien puolesta sekä kannetaan kolehti lähetystyön hyväksi. Millä muulla tavalla voi tukea lähetystyötä? Vaikkapa ostamalla pullaa myyjäisistä tai rakentamalla kirkkoa talkoilla itärajan takana! Tapoja on laidasta laitaan, ja jokaiselle löytyy se oma paikka. Joissain seurakunnissa on lähetyskirppiksiä tai -kahviloita. Kolehtihaaviin voi tipauttaa rahaa tai ryhtyä säännölliseksi lahjoittajaksi esim. suoraveloituksen avulla. Lähetystyöntekijöitä ilahduttaa ennen kaikkea rukoustuki. Ja aina ei tule ajatelleeksi, että kirkollisveroa maksaessaan tukee samalla myös lähetystyötä. Saako lähetystyöntekijälle lähettää postia? Aivan varmasti saa! Läheteistä on mukava saada postia tutusta kotimaastaan. Se, että on jonkun ajatuksissa ja rukouksissa, lämmittää ja antaa puhtia ehkä vaikeissakin olosuhteissa. Jos ei halua maksaa kovin kalliita postimaksuja, niin voi lähettää jotain kevyttä. Mokysymys<br /> <br /> net ulkomailla asuvat haikailevat ruisleivän ja salmiakin perään. Myös suomalaiset lehdet ovat tervetulleita ja joulukoristeet ovat kova sana maissa, joissa joulua ei tunneta. Yhteystietoja löytyy yleensä kirkkojen ja seurakuntatalojen esitepöydiltä tai voi kysyä seurakunnan lähetyssihteeri ja -teologilta. Milloin ”omaa” lähettiä on mahdollista tavata? Oman seurakunnan lähetystilaisuuksissa tai lähetysjärjestöjen kesäjuhlilla voi bongata oman lähettinsä. Jos aikaa ja rahaa löytyy, voi lähteä itse paikan päälle tutustumaan lähettinsä arkeen. Aivan kaikkialle ei kuitenkaan kannata mennä oman ja lähettien turvallisuuden tähden.<br /> <br /> </p> <h2>Raino Salmijärvi</h2> <p> Urut komistavat kirkon etuosaa Oradean varsin uudessa reformoidussa kirkossa.<br /> P o r i n K i r k k o s a n o m a t<br /> <br /> </p> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Sivu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2512" title="etusivu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2513" title="edellinen sivu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2515" title="seuraava sivu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2527" title="takasivu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Julkaisu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2496" title="vanhin julkaisu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2496" title="vanhempi julkaisu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2528" title="uudempi julkaisu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/35781" title="uusin julkaisu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> </body>