NetPaper - Kirkkosanomat - 26.1.2010 1/2010

<body> <div style="width: 500px;"> <h1>Kirkkosanomat - 26.1.2010 1/2010 s. 16</h1> <p> </p> <h2>Yliopistomies kokee pyhän luonnossa</h2> <p> Uskon, että jokaisella ihmisellä on sisäsyntyisesti tarve kokea jotain pyhää. Itse koen pyhän voimakkaimmin luonnossa, kertoo porilainen multimediaprofessori Jari Multisilta.<br /> än ei ajattele, että luonto sinällään olisi pyhä tai jumalallinen. Hän uskoo, että luonto on Jumalan luoma ja Jumala puhuu sen kautta. — Työhuoneessani on kuvakin Saariselältä, jossa koin erityisen pyhän hetken tajutessani, kuinka pieni on ihminen, Jumalan luoma ihminen. Viime vuoden elokuussa minulla oli vastaava kokemus 12-vuotiaan poikani Joonaksen kanssa, kun olimme vaeltamassa Pallas-Hetan alueella. Siellä tunturin laella istuimme hiljaa ja katselimme alaspäin, Jari Multisilta kertoo.<br /> Raino Salmijärvi<br /> <br /> teeseen tai ehtoolliseen. Se voi hänen mielestään viitata myös Jumalaan, mutta se ei ole koko kuva Jumalasta. — Itse näen Jumalan mieluummin Rakkaus-sanan kautta. Rakkaus on helpommin lähestyttävä kuin etäiseltä kuulostava ja korkealla oleva Pyhä, puntaroi paljasjalkainen porilaismies sanojen sisältöä.<br /> <br /> </p> <h2>Pyhän kokee hiljaisuudessa</h2> <p> Jari Multisilta kertoo kokeneensa pyhää myös viedessään jouluaattona haudalle kynttilöitä, samoin kirkossa. Myös turistina vanhoihin kirkkoihin tai luostareihin tutustuessa voi aistia jotain pyhää ajatellessaan, kuinka moni onkaan mahtanut saada kirkossa apua elämäänsä ja kärsimyksiinsä. — Pyhän kokemiseen liittyy usein hiljaisuus. Voisin kuvitella, että jotkut kokevat pyhää myös sairaalassa, jossa vakava sairaus pysäyttää ja ihminen parantuessaan arvottaa asioita uudestaan, Multisilta sanoo. — Kuoleman läheisyyskin voi tuntua pyhältä. Vaimoni kanssa Varsovassa kävelimme juutalaisten ghettoalueella, josta oli lähetetty paljon juutalaisia keskitysleirille. Siellä koimme jotain pyhää. Toisaalta pyhyys tuntuu huonolta sanalta, koska samalla oli kyse ihmisen julmuuden todistamisesta. Mutta pyhä tunne tuli kunnioituksesta siihen paikkaan ja niihin ihmisiin, jotka olivat syyttömästi kärsineet, hän jatkaa.<br /> <br /> </p> <h2>Pyhä herättää kunnioitusta</h2> <p> Tampereen teknillisen yliopiston professorina toimivan Jari Multisillan ajattelussa pyhä liittyy nimenomaan kristillisiin arvoihin. Pyhässä on paljon kulttuurissa opittuja, perittyjä asioita, joita pitää kunnioittaa ja jotka herättävät kunnioitusta. — Kaikki kunnioitusta herättävä ei kuitenkaan ole pyhää, Multisilta huomauttaa. Hän arvelee, että pyhä on vähentynyt arkikielestä ainakin perinteisessä merkityksessä. — Monesta nuoresta pyhä saattaa kuulostaa vanhahtavalta. Nuorten maailmankuva on hyvin erilainen kuin meidän keski-ikäisten. Yhteiskunta on myös moniarvoistunut ja esimerkiksi pyhäpäivän viettäminen on perheissä hyvin erilaista. Multisilta miettii, mitä voisi käyttää synonyymeinä pyhälle. Hän muistuttaa, että pyhä koskettaa henkilökohtaisella tasolla ja siksi eri tavalla eri ihmisiä. Pyhän kokemusta on vaikea pukea sanoiksi. — Pyhä on ainakin jossain mielessä puhtautta. Se on jotain, mitä ihminen ei itse pystyy aikaansaamaan itseensä. Pyhä on sellaista, joka tulee ihmisen ulkopuolelta, yliopistomies pohtii. Isolla kirjaimella kirjoitettu Pyhä liittyy Multisillan mielessä uskonnolliseen symboliin, esimerkiksi kasJari Multisillan työhuoneessa on kuvia Saariselän maisemista.<br /> <br /> </p> <h2>Pyhä pysäyttää</h2> <p> Pyhä on Suomen ev.lut. kirkon yhteinen painopiste vuosina 2010-12. Painopisteellä halutaan rohkaista pyhän kokemiseen ja elämiseen, kirkastaa kirkon sanomaa ja vahvistaa vastuullista elämäntapaa. Kristinuskossa Pyhän käsitteeseen liittyy kolmiyhteinen Jumala. Pyhä kutsuu pysähtymään ja hiljentymään keskeisen äärellä. Se ohjaa katseen kirkon uskoon, hengelliseen elämään ja pyhän kohtaamiseen. Pyhä-painopiste antaa myös mahdollisuuden tarttua kristillisestä näkökulmasta aikamme ajankohtaisiin kysymyksiin: rauhan kaipuuseen, luomakunnasta huolehtimiseen ja ihmisten arvoon. Painopiste on matka, joka etenee yleisestä syvemmälle. Vuonna 2010 aiheena on ”Häivähdys Pyhää”. Vuonna 2011 pohditaan, mitä on ”Oikeus Pyhään”. Vuoden 2012 teemana on ”Pyhän yhteydessä”. Pyhä-hankkeeseen on kutsuttu mukaan seurakunnat, kirkolliset järjestöt, hiippakunnat, kouluttavat laitokset sekä kirkollinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Hanke on valtakunnallinen, ja sitä koordinoi Kirkkohallitus.<br /> <br /> </p> <h2>Toisen pyhää ei pidä loukata</h2> <p> Jari Multisilta ei ainakaan yhtäkkiseltään muista, että hänelle pyhää olisi joku loukannut tai halveksinut. Hän ei myöskään itse halua loukata ketään vähättelemällä jotain, joka on toiselle pyhää. Pyhän symboleita ei kuitenkaan välttämättä edes aina tiedä, kun maailmalla liikkuu. Eri kulttuureissa voi loukata tahtomattaan, ihan tietämättömyyttään. — Kiinan-matkalla suomalainen<br /> <br /> <strong>henkilö opasti meitä, että älkää jättäkö ravintolassa riisipuikkoja pystyyn riisikippoon syötyänne, vaikka puikot tuntuisivat sopivan paremmin kippoon kuin pöydälle jätettäväksi. Se on kiinalaisista hyvin loukkaavaa, sillä pystyyn jätetyt puikot symboloivat suitsukkeiden polttamista kuolleen ihmisen muistoksi. Totta kai halusimme kunnioittaa emmekä loukata heidän uskomuksiaan. Mutta ellei meitä olisi opastettu, emme olisi edes tienneet loukkaavamme.</strong><br /> MaRjaaNa PeRTTuLa<br /> <br /> <small>Eks tiä</small><br /> <br /> </p> <h2>Merikapteenin talosta toimistoiksi</h2> <p> ”Porin seurakuntien jäsenet joutuvat asioimaan raatihuoneen vieressä olevassa tyylikkäässä vanhassa virastotalossa.” Näin aloitti Porin Kirkkosanomat Hallituskatu 9:n talon esittelyn 50 vuotta sitten vuonna 1960. Samassa virastotalossa seurakuntalaiset ”joutuvat” edelleen asioimaan. Hallituskatu 9:ssä on mm. seurakuntien keskusrekisteri sekä Keski-Porin ja Porin Teljän seurakuntien seurakuntatoimistot ja työhuoneita. 2. kerroksessa kokoontuu mm. yhteinen kirkkoneuvosto. Sieltä löytyvät hallinto-, kiinteistö-, talous- ja viestintäpalvelut. Raatihuoneen naapurissa, Porin teatteria vastapäätä sijaitseva Porin seurakuntayhtymä hallintokeskus on valmistunut 1893. Sen suunnitteli arkkitehti Ricardo Björnberg ja rakennutti Oscar Heine. Tyyliltään se on lähinnä uusklassinen, kuten monet senaikaiset Hallituskadun talot. Kulmassa oleva torni ja märssykori kertovat rakennuttajasta, Oscar Heinesta. Hän syntyi Porin Vähälläraumalla 1854. Merillä vietettyjen<br /> <br /> vuosien jälkeen hän alkoi rakennuttaa taloa, joka oli silloiselle poikamiehelle hulppean kokoinen, toista tuhatta neliöä. Heine oli Porin ensimmäinen rekisteröity laivanselvitys-, huolintaja hiililiikkeen harjoittaja. Talonsa valmistumisvuonna 1893 hän avioitui, perheeseen syntyi kolme lasta. Kun Porin kaupunkiseurakunta itsenäistyi Ulvilan emäseurakunnasta, ostettiin koko talo 550 000 markan kauppahinnasta edesmenneen varakonsuli Oscar Heinen oikeuden omistajilta. Vuoteen 1932 asti talossa oli<br /> <br /> vuokralaisena lennätinkonttori. Toiseen kerrokseen sijoitettiin kirkkoherran virka-asunto. Useat muutkin seurakunnan papit ovat saaneet talosta pappilansa. Keski-Porin kirkkoherra Aulis Karen piti vielä 1970-luvulla virka-asuntoa, mutta sen jälkeen talo tuli kokonaan toimistokäyttöön.<br /> <br /> Uudella palstalla esitellään Porin seurakuntien tiloja, niiden yksityiskohtia ja tarinoita.<br /> <br /> </p> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Sivu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/19222" title="etusivu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/19236" title="edellinen sivu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/19237" title="seuraava sivu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/19237" title="takasivu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Julkaisu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2496" title="vanhin julkaisu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/18872" title="vanhempi julkaisu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/20205" title="uudempi julkaisu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/35781" title="uusin julkaisu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> </body>