Kirkkosanomat - 31.3.2009 3/2009 s. 4
Hyvän mielen ilmastotalkoot
Porin ilmanlaatua ei voi nyt kuvata sanoilla hyvä tai huono, koska se vaihtelee kevätpäivinä varsin rajusti
— Tahtoa ympäristötekoihin löytyy niin yrityksiltä kuin yksityisiltäkin ihmisiltä, uskoo ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta. Ilmastonsuojelu on monimutkainen juttu, jossa yksittäinen ihminen on avainasemassa. Ilmastonsuojelu on koko maapallon ongelma, mutta paikallisiakin hoitokeinoja löytyy. Mies vakuuttaa olevansa toiveikas ja uskovansa varsinkin nuoremman polven lisääntyvään ympäristötietoisuuteen. Lampiselta kysytään usein, ”mitäs mää voin tehdä”. Ympäristöasioiden apostolina hän kiertääkin mielellään. Tietoa on saatavilla runsaasti, teotkaan eivät ole monimutkaisia. Kyse on asenteesta. — Ihminen oppii. Käytäntöön ottaminen menee parhaiten hyötyajattelun kautta. Syyllistäminen ja syyllistyminen eivät hänestä auta. Ihmisten mahdollisuudet toimia ympäristöystävällisesti ovat erilaiset. — Voit tehdä jotakin, joten tee jotakin, jo se auttaa. Esimerkiksi lajittelemalla jätteensä tekee jo paljon. Biojäte synnyttää metaania, joten se pitäisi saada pois sekajätteestä. Yksinkertaisia ohjeita ovat esimerkiksi: Vähennä kulutustasi, varo tuhlailua. Käytä materiaalit tehokkaasti ja tarkkaan. Mieti, miten materiaaleja voisi käyttää uudelleen. Vaihda joskus autolla ajelu lihasvoimaan. Laita itsellesi tarpeettomat tavarat kiertoon. Ajattele välillä myös ympärilläsi olevien ihmisten hyvinvointia.
Kevätilman laatu vaihtelee
Ilmanlaadun tarkkailu ja raportoinnit on yksi osa Jari Lampisen työstä. Tietokoneen ruudulta näkyvät Porin ja Rauman mittaustulokset, jotka välittyvät kerran tunnissa Ilmatieteen laitokselle. Ilman puhtauteen vaikuttavat niin kaukokulkeutumat kuin paikallinen tilanne. Taajamien ilmanlaatu ei ole parantunut odotetusti, vaikka liikenteen päästöt ovat vähentyneet. Hiukkaset ovat merkittävä ongelma. Tilanne on sama kaikissa suurissa kaupungeissa: hiukkaset rassaavat joka kevät, jolloin katupölyä on eniten. Eniten ilmanlaatuun vaikuttavat kuitenkin teollisuus ja liikenne. — Hiekka pitäisi saada talven jäljiltä äkkiä pois. Mutta minkäs teet, kun Poriin kevät tulee monta kertaa. Puhdistetun kadun päälle tulee uuJari Lampinen pitää tärkeänä kestävän kehityksen periaatetta: perustarpeet tyydytetään niin, ettei tulevilta sukupolvilta viedä mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.
Linnut uskonnon opettajina
Jeesus käyttää vertauksissaan lintuja ja vuorisaarnassaankin hän kehottaa ”katsomaan taivaan lintuja”.
unnettu englantilainen teologi John Stott avaa lintumaailmaa kirjassaan ”Linnut opettajamme”. Hänen mukaansa linnut opettavat meille muun muassa uskoa, armoa, itsetuntoa, iloa, lähimmäisenrakkautta ja yhteistyökykyä.
Usko ei sulje pois yhteistyötä
Linnut voivat opettaa meitä uskomaan. Usko tarkoittaa sitä, että voimme luottaa Jumalaan kaikessa: että hän antaa meille kaiken, mitä tarvitsemme. Vuorisaarnassaan Jeesus sanoo: Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? (Matt. 6:26, 27) Myös psalminkirjoittaja toteaa: Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan. Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi. (Ps. 104:27,28) Jumala ei ruoki lintuja samalla tavalla kuin itse ruokimme lemmikkejämme kotona, kun annamme niille ruokaa kädestä tai kiposta. Jumala tarjoaa linnuille mahdollisuuden ruokkia itse itsensä. Jotkut linnut ovat hyönteissyöjiä. Toiset syövät marjoja, siemeniä tai hedelmiä, toiset imevät kukista mettä. Jotkut syövät lihaa, toiset ovat kalansyöjiä ja joillekin maistuvat madot ja etanat. — Tämä on ensimmäinen asia, jonka saamme oppia linnuilta. Usko Jumalaan ei sulje pois sitä, että toimimme yhteistyössä hänen kanssaan. Ainoastaan pelastuksen saamme yksin uskosta, mutta kaikessa muussa meidän tulee samalla luottaa Jumalaan ja tarttua itse toimeen, John Stott kirjoittaa.
kokoaa poikaset siipiensä suojaan! (Matt. 23:37) — Mielikuva kanaemosta, joka kokoaa poikaset turvaan siipiensä suojaan, on koskettava vertauskuva Jumalan armosta, John Stott selittää.
Raino Salmijärvi
Iloa ja itsetuntoa lintujen malliin
Varpusen kautta Jumala opettaa tervettä itsetuntoa. Varpusia pidetään usein hyödyttöminä ja kelvottomina lintuina, jopa maanvaivana. Niillä ei ole värikästä höyhenpeitettä eikä suloista lauluääntä. Näin mitättömiä otuksia Jumala muistaa ja suojelee! Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset. (Luuk 12:7) — Jos Jumala välittää varpusista, kuinka paljon enemmän jokaisesta ihmisestä! John Stott muistuttaa. Laulullaan linnut opettavat myös iloa. Jokaisella lintulajilla on oma tapansa laulaa - ja ääntä piisaa. Linnut viheltävät ja lirkuttavat, livertävät ja piiskuttavat, sirkuttavat, raakkuvat, vaakkuvat ja kotkottavat, kukkuvat ja kiekuvat, kirskahtelevat ja kaakattavat, kirkuvat ja rääkyvät, uikuttavat ja vaikertavat, huhuilevat, töräyttelevät, huutavat ja piipittävät. Ihminen ei osaa edes kuvailla kaikkia ääniä; sanavarasto loppuu kesken. — Ihmiskunnalla on syytä ylisn o m a t
Raamatun lintuvertaukset opettavat luottamusta.
Siipien suoja armon vertauskuva
Lintuvertauksilla Raamattu opettaa myös Jumalaan luottamista. Hänen luonaan on turvapaikka. Niin kuin kotka suojelee pesäänsä ja liitelee poikastensa yllä, niin kuin se kantaa niitä siivillään, niin Herrakin kuljetti kansaansa, tiivisti Mooses Israelin kansan historian vähän ennen kuolemaansa. (5. Moos. 32:11) Jeesus jatkoi Vanhan testamentin traditiota, jossa puhutaan suojan tai turvapaikan löytämisestä Jumalan siipien suojissa. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo
K i r k k o s a