NetPaper - Kirkkosanomat - 1.10.2008 8/2008

<body> <div style="width: 500px;"> <h1>Kirkkosanomat - 1.10.2008 8/2008 s. 6-7</h1> <p> <strong>Isosteluun innolla heittä</strong><br /> Rippikoulu nostaa pintaan<br /> <br /> <small>Uskon ja elämän kysymyksiä</small><br /> <br /> ippikoulu on kirkon kasteopetusta, jossa pohditaan elämään ja uskoon liittyviä asioita. Suomalaisista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun käy vuosittain noin 90 prosenttia. Rippikoulun voit käydä, vaikka ei kuuluisikaan kirkkoon. Rippikoulun voi käydä ryhmässä tai yksityisesti, leiri-, päivätai iltarippikoulussa. Leiririppikoulukaan ei rajoitu leiriviikkoon, vaan rippikoulu toteutetaan puolen vuoden aikana ja siihen kuuluu 80 oppituntia. Ensimmäiset kokoontumiset ovat useimmissa Porin rippikouluissa jo marras- joulukuussa. Rippikouluun voi liittyä erilaisia tapahtumia, vierailuja ja retkiä. Nyt rippikouluiässä ovat vuonna 1994 syntyneet. Jos on aloittanut koulun 6-vuotiaana, koulun voi halutessaan käydä rippikoulun 14-vuotiaana samaan aikaan koululuokkansa kanssa. Yhtä hyvin voi käydä riparin vuotta myöhemmin. Aikuisrippikoulu on useimmiten yksityisrippikoulu, mutta Porissa on suunniteltu myös aikuisten ryhmärippikoulua. Entistä useammin rippikouluun tulee myös ulkomailla asuvia suomalaisnuoria.<br /> <br /> </p> <h2>Ilmoittautuminen nyt</h2> <p> Jokainen Porin ev.lut. seurakuntien kirkonkirjoissa oleva vuonna 1994 syntynyt nuori on saanut omalta seurakunnaltaan rippikoulukirjeen, jossa kerrotaan mm. ilmoittautumiskäytännöstä. Keski-Porin, Länsi-Porin ja Pihlavan rippikouluilmoittautuminen on tiistai-iltana 7. lokakuuta. Porin Teljässä ovat rippikouluikäiset saaneet elokuussa ilmoittautumislomakkeen, jotka on palautettu syyskuun puoliväliin mennessä. Reposaaressa ja Ahlaisissa on 1994 syntyneille postitettu ilmoittautumislomake, joka palautetaan seurakuntatoimistoon viimeistään keskiviikkona 8. lokakuuta. Ruotsinkieliseen rippileiriin ilmoittaudutaan oppilaitospastori Mari Puskalle, tiistaihin 7.10. mennessä. Ilmoittautumislomakkeita saa mm. Svenska Samskolanista.<br /> <br /> </p> <h2>Erilainen oppija</h2> <p> Pienryhmärippikouluun tullaan monesta syystä. Voi olla, että oppiminen vaatii keskimääräistä suurempaa ponnistelua tai isossa ryhmässä työskenteleminen ei houkuta. Toisista voi tuntua, ettei pitkälle leirijaksolle haluta lähteä. Näille erilaisille oppijoille on Porissa kaksi rippikoulua, joista ensimmäinen alkaa 13.11. ja päättyy konfirmaatioon ensi vuonna 5. huhtikuuta. Toista pidetään vuoden 2009 tammikuusta kesäkuulle. Molemmissa rippikouluissa vetäjinä pastori Eeva-Liisa Virkkunen puh. 0400-309804 ja erityisnuorisotyönohjaaja Maija Hannonen puh. 0400-309772. Sähköpostit muotoa etunimi. sukunimi(a)porievl.fi Ratsastusriparille Niinisaloon 1.-7. kesäkuuta 2009 ovat porilaiset etusijalla. Mukaan mahtuu 15 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä, hinta 550 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15. lokakuuta mennessä erityisnuorisotyönohjaaja, ratsastuspedagogi Niina Kaijanniemelle, p .0400 309775. Sähköposti niina. kaijanniemi(a)porievl.fi.<br /> Milla Majander<br /> <br /> Sofia Flinck, Miika Eskelinen, Katariina Vestergård, Petri Ruohola.<br /> <br /> Oma rippikoulu jää mieleen. Muistelepa. Paljon kavereita, lauluja, me-henkeä, pappi, mukavat isoset ja lopuksi juhlat konfirmaation jälkeen.<br /> <br /> <small>Rippikoulun käyneen oikeudet</small><br /> Rippikoulu antaa oikeuden toimia kummina, osallistua itsenäisesti ehtoolliselle, äänestää 16-vuotiaana ja asettua 18-vuotiaana ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa. Rippikoulu on kirkkohäiden edellytys. Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen on aivan uusi asia. Kirkolliskokous on osaltaan asian hyväksynyt. Eduskunnassa lakimuutos on esillä tänä syksynä. Tietoa rippikouluista paikallisseurakuntien nettisivuilta www.porievl.fi<br /> <br /> apahtuipa rippikoulun aikana mitä tahansa, on tällä evankelisluterilaisella instituutiolla merkittävä muistoarvo suomalaisen nuoren elämässä. Merkittävä on myös isosten rooli, jotka toimivat pappien oikeina käsinä, leiriläisten esikuvina ja jopa suunnannäyttäjinä omien pikkustensa elämiin. Neljä isos-konkaria Porin seurakunnista raottivat ovea tämän hetken isostoimintaan ja riparikulttuuriin. Jokainen heistä on toiminut isosena vähintään kahdella rippileirillä.<br /> <br /> </p> <h2>Isosena olo ei ole pelkkää Jeesusta</h2> <p> Ei ole, mutta Jeesustakaan ei ole unohdettu. Isoseksi pitää kouluttautua nuoriso-ohjaajien ja pappien ohjauksessa. — Isoskoulutuksen käytännöt riippuvat paljon seurakunnasta. Koulutuksessa käydään joka toinen viikko syksystä kevääseen. Heti kun on oman<br /> o s a n o m a t<br /> <br /> rippikoulun käynyt, voi hakeutua isoskoulutukseen, Katariina Vestergård Keski-Porin seurakunnasta kertoo. — Koulutuksessa annetaan valmiudet leirin ohjaamiseen. Olennaista ovat raamikset, eli raamattu-oppitunnit, joissa luetaan kohtia raamatusta ja keskustellaan aiheesta, jatkavat Sofia Flinck Keski-Porin seurakunnasta ja Miika Eskelinen Länsi-Porin seurakunnasta. Sofia on käynyt läpi sekä suomenettä ruotsinkielisen koulutuksen. — Ruotsinkieliset rippikoulut käydään yhdessä Tampereen kanssa, koska Porissa ruotsinkielisiä on niin vähän. Katariina, Sofia, Miika ja Petri Ruohola juttelevat isosena olemisesta sellaisella innolla, josta välittyy aito asiaan vihkiytyminen. Koulutuksesta ei putkahda tiukkoja Jumalan sanaa levittäviä opettajia, vaan nuoria omina itsenään, valmiina ohjaamaan, kuuntelemaan ja viihdyttämään. Kokemukset omista isosista kannustivat samalle tielle. — Se vaan näytti kivalta, Petri huikkaa. — Meidän isoset suorastaan käskivät jatkaa isoskoulutukseen, Katariina muistelee. — Leiriltä jäi hyvät kaverisuhteet, joten ajattelin mikä ettei! Ripari ja isosena olo on tehnyt minusta sosiaalisemman, ennen olin tosi ujo, toteaa Miika, josta ujous on nykyään kaukana.<br /> <br /> </p> <h2>Rippileiri on onnistunut, kun kukaan ei haluaisi lähteä sieltä pois</h2> <p> Noin viikon mittaisen rippileirin alkaessa tunnelma on yleensä jännittyneen odottava. Uuden porukan kanssa aloitetaan tutustuminen jutellen ja leikkien. — Tärkeintä isosena on tehdä leiristä mukava kaikille ja ylläpitää kivaa ilmapiiriä, Miika veistelee. Yhteinen sävel löytyy hiljalleen ja usein leiriläiset hitsautuvat yhteen vasta viidentenä päivänä. Leirillä noudatetaan vaihtelevia päivärutiineja. Iltahartaudet kuuluvat vakioina leiriohjelmaan. — Meidän ripareilla vietetään ainakin hiljainen ilta ja saunailta, joskus järjestämme aamuhartauksiakin. Isoset tai leiriavustajat pitävät hartaudet, Sofia ja Miika kertovat. Hartausten aiheet kumpuavat isos<br /> <br /> <br /> <small>äytyneet</small><br /> <br /> <small>Raino Salmijärvi</small><br /> <br /> Sotilasrippikoulun sisältö on sama kuin aikuisrippikouluissa muutenkin, kertoo Juhana Saari.<br /> <br /> <small>Rippikoulua ikä kaikki</small><br /> <br /> ten omista elämänkokemuksista. Sofia muistaa iltahartaudessa kertomansa käänteisen luomiskertomuksen herättäneen kiinnostusta ja Miikan rakkaus-aiheinen hartaus kosketti. — Iltahartauksien tarkoituksina on rauhoittuminen ja ajattelemaan pysähtyminen. Omakohtaiset kokemukset otetaan vahvimmin vastaan, Miika toteaa. — Parasta palautetta on, kun joku leiriläisistä tulee jälkeenpäin sanomaan, että ’hei kiitti, mä oikeesti kuuntelin!’, Sofia jatkaa. Itku on herkässä, kun toisille avaudutaan vaikeistakin asioista. Itku on isosten mukaan herkässä myös leirin päätyttyä, kun riparilla olikin kivaa ja leiriläisistä muodostui hyviä kavereita. — Joskus pappi on sanonut, että älkääs isoset nyt heti ekoina päivinä itkekö, Katariina muistelee hymyillen. Pitkin rippileirin isosilla käydään ”tenttimässä” myös pakolliset raamatun kohdat Isä meidän- rukouksesta kymmenen käskyyn. — Ne ovat usein hallussa paremmin, kuin pikkuiset itse uskovatkaan. leiri isosten mielestä muistetaankin jälkeenpäin tietyn papin leirinä, on isosten rooli tärkeä. Samaistuminen heihin on helpompaa kuin ehkä vuosikymmeniä vanhempaan pappiin. Isoset laittavat leireillä persoonansa peliin. — Pitää olla oma itsensä, avoin ja sosiaalinen, sillä heittäytymistä tarvitaan. Toisinaan meille tullaan juttelemaan hyvinkin henkilökohtaisista asioista. Isosena ei ehkä voisi toimia, jos oman itsensä kanssa on ongelmia. Silloin voisi olla vaikeaa pelkästään kuunnella toista, Miika toteaa. Isosena toimiminen on vaikuttanut nuoriin pelkästään positiivisesti. — Itseluottamus on kasvanut hurjasti. Enää ei jännitä mikään! Katariina huikkaa. Näytelmät, leireillä suositut lapselliset laululeikit tai edes poikien missikisat eivät tätä kööriä huimaa. Hyvä meininki hyvässä seurassa kun on sitä parhainta antia. — Parasta on sekin, että olemalla oma itsesi voi todella vaikuttaa jonkun nuoren elämän suuntaan, Miika vakavoituu. — Riparilla solmitut suhteet voivat kestää läpi elämän, muistuttaa Katariina. Mikäs sen hienompaa.<br /> <br /> ippikouluiässä on halutessaan jokainen, jolta on jäänyt rippikoulu käymättä. Aikuisrippikouluun on monia hyviä syitä, joku haluaa kummiksi, toinen kirkkohäät. Rippikoulussa pääsee puhumaan kaikista elämän kysymyksistä. — Puolustusvoimien järjestämään aikuisrippikouluun, inttiripariin, voi osallistua jokainen varusmies, jolta rippikoulu on jostain syystä jäänyt väliin. Voin järjestää tarvittaessa yksityisrippikoulun myös Tykistöprikaatin työntekijöille, kertoo sotilaspastori Juhana Saari. Hän siirtyi vuodenvaihteessa Porin Teljästä Niinisaloon Tykistöprikaatin papiksi. Sotilasrippikoulua hän on ehtinyt pitää jo pariin kertaan. — Syyskuun alussa pidetyn sotilasrippikoulun organisoi Ilmavoimat ja siihen ottivat osaa Porin Prikaatin ja Tykistöprikaatin varusmiehet. Leiri pidettiin Jyväskylän seudulla ja rippikoulu päättyi konfirmaatiomessuun ja juhlaan Kypärämäen kirkossa. Rippikoulussa syntyi paljon hyviä keskusteluja mukavassa hengessä. — Rippikoulun oppisisältö on käytännössä aikuisrippikoulun sisältö. Apostolisen uskontunnustuksen kolme pääkappaletta muodostavat oppituntien rungon pääpiirteissään. Käymme kirkkovuoden kulkua läpi. Keskustelemme perheestä ja aikuisen elämän vastuista. Opettelemme virsiä. Tutustumme jumalanpalvelukseen, messuun ja kirkollisiin toimituksiin. Opetuksessa kristinopin aiheita lähestytään nuorille aikuisille sopivalla tavalla. Koska sotilasrippikoulut järjestetään tavallisesti seurakuntayhtymien kurssikeskuksissa, hyödynnämme tiloja päiväohjelman toteutuksessa. Saunomme ja uimme muutamana iltana.<br /> <br /> </p> <h2>Isosena voi vaikuttaa nuoren elämään</h2> <p> Isosten ja pikkusten (nimitys, jota rippileiriläisistä käytetään) ikäero ei useimmiten ole montaakaan vuotta. Vaikka<br /> <br /> <small>Milla Majander</small><br /> <br /> </p> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Sivu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/12802" title="etusivu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/12806" title="edellinen sivu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/12809" title="seuraava sivu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/12813" title="takasivu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> <div> <table border="0" cellspacing="0" cellpadding="0"> <tr> <td>Julkaisu:</td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/2496" title="vanhin julkaisu">[<small><<</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/12117" title="vanhempi julkaisu">[<small><</small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/13187" title="uudempi julkaisu">[<small>></small>]</a></td> <td> <a href="http://kirkkosanomat.netpaper.fi/35781" title="uusin julkaisu">[<small>>></small>]</a></td> </tr> </table> </div> </body>